Happy bang New bang Year!

Vuosi 2013 on palauttanut uskoni epäonnenlukuun 13. Kuluneen vuoden teema, kaikkien vastoinkäymisten myötä, olisi voinut olla "Turpaan tulee, niin että tukka lähtee". Siksi tahdonkin vuoden viimeisen blogipäivitykseni käsittelevän kaikkia niitä ihania, mukavia, hienoja ja hyviä asioita, joita vuosi 2013 on tuonut!

Tässä siis "muutamia" päivämääriä, jotka tekivät, kaikesta huolimatta, vuodesta 2013 elämisen arvoisen!

22.1.2013 Näyttämötyöndiplomini arvosteltava näytös

31.1.2013 Yksi lensi yli käenpesän ensi-ilta

7.2.2013 Abivapaat. (Armottomat ylppäreihin lukeminen sekä bilettäminen alkavat)

13.2.2013 Potkiaiset

14.2.3013 Penkkarit

24.3.2013 Kävin ensimmäistä kertaa avannossa.

26.3.2013 Rakastuin uuteen harrastukseeni. Tankotanssiin. <3

7.5.2013 Teatterikorkeakoulun pääsykokeet

31.5.2013 Muutto takaisin Vesilahteen

1.6.2013 Lakkiaiset, meikäläisestä tuli ylioppilas!

3.-28.6.2013 Paras kesätyöporukka lasten leireillä!

8.8.2013 Ensimmäisen shamanikurssini ja uudenlaisen elämäntyylin "aloitus".

16.-19.8.2013 Espanjan reissu kahden ystäväni kanssa.

1.9.2013 Virallinen muutto Ala-Pispalaan!

2.9.2013 Aloitin tanssinopettajana Lempäälässä

4.9.2013 Jatkoin flamencoa puolen vuoden tauon jälkeen <3

14.9.2013 Tuparit!

26.9.2013 Tarkastaja tulee-näytelmän ensimmäinen kokoontuminen.

9.11.2013 Kaksi rakasta ystävääni lähti 2 kk Austraaliaan ja vietimme heidän läksiäisiään.

24.12.2013 Pikkusiskoni pääsi jouluksi Tayssista kotiin! <3

31.12.2013 Istun kahvimukin kanssa koneen ääressä ja kirjoitan. Muistelen kulunutta vuotta ja totean, että onneksi näitä hyviäkin päivämääriä mahtui vuoteen monta. Illalla suuntaan ystäväni mökille ja siitä mihin sitten ikinä jalat vievätkään, mieli haluaakaan.... ja tietty kuskin autonpyörät kääntyy. :D

Hyvää uuttavuotta siis kaikille ja tehdään vuodesta 2014 rutkasti parempi kuin edeltäjänsä! <3

Factory Girl

Juuri postiluukusta pudonnut Seita-lehti edessä ja taustalla soi The Celtic Circle-levy. Ihana aamupäivän rauha ja levollinen olo. Olisikohan aika taas tehdä katsausta kuluneeseen kuukauteen.

Aikani on kulunut teatterin ja tanssin parissa. Viimeviikolla jäimme tanssista joululomalle ja täytyy kyllä sanoa, että se tulee tarpeeseen. Joululoman jälkeen minun pitäisi alkaa suunnitella kevätnäytöstä lasten ja nuorten ryhmilleni.

Ensi-ilta lähestyy yllättävän nopeaa vauhtia... eihan siihen helmikuun seitsemänteen päivään nyt kamalan paljon aikaa enää olekkaan. Vaikeuksien kautta voittoon tulee varmasti olemaan tämän näytelmän motto, mutta mikäpä projekti sujuisi täysin ongelmitta. Huippuporukassa kuitenkin kun teemme, ei lopputulos kovinkaan paljoa huoleta. (:

Päiväni jatkuu mitä luultavimmin joululahjoja ideoiden. Jouluun ollessa enää 12 päivää saa varmaan luvan hieman panikoitua ja stressaantua kun pää lyö tyhjää lahjaideoiden kanssa. Noh, ei siis auta muu kuin pyöriä internetin ihmeellisessä maailmassa ja ehkä jossain vaiheessa uskaltautua uloskin ihan oikeille kaupoille. :D 

Mukavaa joulun odotusta! Ulkona oleva mystinen sumu vähän kutsuu kyllä minua lenkkipolulle, mutta saa nähdä olenko uhkarohkea ja uhmaan kauhukuvaa kipsatusta jalasta jouluaattona. (;

((oo))

Ihan vain hyvän biisin jakamisen nimissä: 

Sia ei taaskaan jätä kylmäksi! <3

Koitan keksiä itselleni jotain fiksua tekemistä ennenkuin alan valmistautua illan Halloween partyihin. Kuitenkin jostain kummasta syystä sänky ja Sinkkuelämää boksi taas tuntuvat houkuttelevammalta vaihtoehdolta kuin esimerkiksi tiskaaminen, roskien vienti tai siivoaminen... Lenkillekkään en flunssaisena viitsi lähteä, joten eikös sitä pitäisi silloin huilata ihan kunnolla ? ;)

Varasin pitkästä aikaa itselleni tankotanssi tunteja. Tankoilu on jäänyt harmillisen vähälle, kun selkäkipu, kesäflunssa, akilesjännesärky ja syysflunssa ovat tulleet tielle... Jos vaikka päättäisin, että ensiviikolla mihinkään paikkaan ei satu! HYVÄ DIILI!

"Me kaikki aloitimme samalla tavalla - olimme niin varmoja ja itseemme tyytyväisiä, kunnes hän alkoi tehdä meille kysymyksiä."

Tarkastaja tulee (An Inspector Calls) jännitysnäytelmä saa ensi-iltansa helmikuussa Lempäälän nuorisoseuran talolla.

Tuolta kannattaa seurailla tarkempaa infoa: http://www.nuorisoseura.fi/

Tulen mainostelemaan tulevaa talvinäytelmää varmasti vielä moneen kertaan. Tässä vasta tällainen pieni mielenkiinnonherättäjä! (;

Feeling quite alive!

"Mitä sulle muuten kuuluu?"

"Hmm... Shamanismia, tein äsken taas sielunvaelluksen... Ja teatteria ja tanssia lähinnä. Ei oikeen mitään kummosta. Läheisyyden kaipuuta. Rakkautta luontoa ja elämää ja maailmaa kohtaan ja onnellisuutta ja hämmennystä ja miettimistä ja elämää..."

Nyt taidan katsoa Arrown ruudusta... Tämä taisi olla sekävin blogipostaus vähäänaikaan... 0_o

PARASTA! <3

The river is flowing

Kupillinen kahvia ja aamuinen "mulla ei ole kiire mihinkään" tunne. Spotifystä soi Lindie Lilan ihanat maanläheiset kappaleet ja parvekkeelle mennessä luonto näyttää kauniin värikirjonsa; vihreää, keltaista, oranssia ja punaista. Voisi sanoa, että on aika hyvä olla.

Tänään pääsevät myös näytelmäharjoitukset kunnolla käyntiin Lempäälässä. Näytelmän nimi on Tarkastaja tulee (an inspector calls) ja eilisen roolitus sähköpostin mukaan tekstiä minullekkin opeteltavaksi tulee ihan mukavan paljon.

Synkän melankoliset syysillat inspiroivat paljon. Kuitenkin jostain täytyisi löytää raja melankoliassa rypemisen ja siitä inspiroitumisen välillä. Noh, ehkä kynttilät, lasi punaviiniä, hyvä musiikki, ja tämän kaltaiset aamut auttavat asiaa. (: 

Näinpä lähetän teille syksyistä energiaa, kun tänä aamuna tuntuu että sitä minulla on tarpeeksi muille lähettää! (; Pistäkää villasukat jalkaan ja menkää ulos! 

In some way, I'm there with you - up against the wall - on a wednesday afternoon.

Yli kuukausi viime tekstistäni ohhoh... noh sille löytyy hyvä selitys! (;

Elokuun puolivälissä tein pikavisiitin Espanjaan, Malagaan. Reissussa oli hauskaa ja irtiotto arjesta tuli juuri oikeaan aikaan!

Ja niinkuin manasinkin, minusta tuli jälleen tamperelainen. Muutin elokuun lopussa ystäväni kanssa ala-Pispalaan (Epilään heh...). Arki , kaikista (minun) oikuista huolimatta, on sujunut hyvin. On minunkin täytynyt jotain hyvää tässä elämässä tehdä, että tällaisen kiitoksen olen siitä saanut. Hyvät bussiyhteydet ja huvittavan halpa vuokra, sekä sauna ja iso parveke vahvistavat mukavasti tätä tunnetta.

Täytyy kuitenkin myöntää, että olin jo vaipumassa jonkinlaiseen syysmasennukseen. Tässä muutama päivä sitten päätin kuitenkin potkaista itse itseäni niskaan ja tarttua itseäni perseestä todeten, että ei muuten onnistu! Syksy on niin inspiroivaa aikaa, etten vain yksinkertaisesti voi antaa sen valua pois ja huomata joskus synkän ja kylmän tammikuun puolessavälissä, että olisi kiva muistaa miltä ruskalehdet näyttivät. Suosittelen tätä liikettä lämmöllä monille muillekkin. Meillä on koko talvi aikaa narsita kuinka on kylmää ja pimeää eli ei siis mikään kiire vielä aloittaa!

Syyskuun alussa aloitin tanssiopettajana Lempäälän nuorisoseuralla ja eilen olin ensimmäisessä talvinäytelmän kokoontumisessa. Tähän kun vihjaan vielä, että olen alkanut myös kirjoitella jotain omaa teatterin saralta ja että flamenco on taas viikoittainen osa elämääni voisi todeta, että ihan oikeasti vietän sitä taiteellista välivuotta. Juuri niinkuin pitääkin! (;

Ja näin, kun opin jakamaan netin kännykästäni, voin taas aktivoitua myös blogin kirjoittamisessa.... Oon kaivannut tätä! <3

Feel free!

Kuinka voikaan pieni ihminen täynnä kysymyksiä tuntea olonsa näin hyväksi. Ehkä siksi, että näihin kysymyksiin löytyy vähän lisää ihmettelemällä vastauksia.

          Luonto on upea asia...        

Paljon taas tapahtuu yhden kuukauden aikana. Ensi viikonloppuna suuntaamme hyvien ystävieni kanssa Espanjan lämpöön ja kahden viikon päästä pääsen vihdoin muuttamaan takaisin Tampereelle. Syyskuussa aloitan tanssikerhon vetämisen, jos vain tarpeeksi tanssijoita löytyy. Sanonpahan vaan, että upea syksy on tulossa. 

Nauttikaa ja eläkää ihmiset. Nauttikaa siitä että elätte ja eläkää niin että nautitte.

Mitä tahansa minusta odotat, sitä en ole. Mitä tahansa minusta haluat, et taida saada kuitenkaan.

Juon kahvini miten sattuu,
mustana, maidolla, kylmänä, kuumana
Pidän miehistä joilla on järkeä
ja niistä joita katsotaan kadulla

Pitkästä aikaa vedän hiukseni sekaiselle nutturalle, työnnän kuulokkeet korviini ja alan kirjoittamaan. Paljon on taas ehtinyt tapahtua, eikä kaiken keskellä ole vain jaksanut kirjoittaa ja inspiraatiotakaan ei ole ollut ihan kylliksi.

Sinä puhut paljon
näin varhaiseksi aamuksi
Osaan kuunnella tarkasti
mutta muistini on kelvoton

Kesän työrupeama päättyy huomenna ja astun työttömän ankeaan arkeen. No, jää nähtäväksi kuinka ankeaan, olen aika hyvä keksimään itselleni tekemistä. Tottakai työasiat hieman huolettavat, mutta kaikki aikanaan. Olen jo buukannut elokuuni sen verran täyteen, ettei oikeastaa yhden kuukauden mittainen huilaushetki töistä haittaisi ollenkaan. Myös 12km työmatka pyörällä on vaatinut oman veronsa. Kun pyöräilee lähes jokapäivä 24km ja siihen päälle vielä pelaa mitä milloinkin 4h, ei oikein energiaa tunnu riittävän muuhun kuin syömiseen ja nukkumiseen kotiin päästyään.

Osaan laulaa kuin enkeli
ja samalla en ollenkaan
Itken elokuvissa
mutta kotona en uskalla


Vasemmalla puolellani on elokuun Elle, oikealla tyhjä paketti Codetabseja, tietokoneen takana kirjat "Mitä Wicca on?" ja "Avalonin usvat". Vaatteitani lojuu tuolien selkänojilla ja sängyn päädyssä. Ylppärimekkoni roikkuu edelleen vaatekkaappini ulkopuolella pukupussissaan. Koko huoneeni huokuu jonkinlaista sekasotkua. Niin kuin en olisi oikein asettunut paikoilleni tässä kahden kuukauden aikana. Ehkä en olekkaan... Voin siis todeta, että ehkä olen alitajuisesti kokoajan luottanut siihen, että muutoksia tapahtuu taas pian. Voinkin siis ilokseni ilmoittaa muuttavani hyvän ystäväni kanssa Epilään toivottavasti ensikuun puolella. 

Jos painaisit selkäni seinää vasten
voisin huokaista
tai kääntää nauraen
kasvosi kauemmaksi

Kesän ajan olen toivonut tietynlaista muutosta asioihin. Nyt olen alkanut tehdä asioiden eteen jotain ja alan tuntea, että olen taas onnellinen ihminen muutaman kuukauden päästä. Itse olen todennut, että minulle muutos on hyvästä. Paikallaan oleminen ei vain ole minun juttuni.

Saatan soittaa huomenna,
kysyä haluaisitko nähdä
Tahdotko suudella
kaulaani porttikäytävässä

Tai sitten keitän muina naisina
kahvia ja unohdan
Mustana, maidolla, kylmänä, kuumana,
juon sen miten sattuu

I'm not a saint, no, not at all!

Voisi olla taas aika purkaa asioita virtuaaliselle paperille.

Lammasniemen lastenleirit loppuvat ja mulla alkoi kahden viikon mittäinen kesäloma. En olisi kyllä parempaa työporukkaa voinut toivoa! Kiitos teille kaikille vielä siitä! <3 Heinäkuun kaksi viimeistä viikkoa ohjaankin lasten urheilukouluja ympäri vesilahtea. Mukavan kuuloista hommaa sekin! (:

Kesän jälkeinen elämä alkaa jo huolella pyöriä päässä. (Muutoinkin kuin niin, että olen ostanut alennusmyynneistä neuleita "kun ne on niin kalliita talvella" :D ) 

Uhkaavasti vain alkaa näyttää siltä että musta tulee taas syksyllä Tamperelainen, josta olen todella iloinen. Nyt vaan toivomaan että kaikki asiat menevät niinkuin on suunniteltu.

Työasiat ovat toinen "huolenaihe". Hakemuksia on nyt lennellyt useampaankin paikkaan ja lisää ideoita otetaan vastaan.  KUN VAAN NYT JOKU PALKKAIS MUT NIIN HYVÄ OLIS! No, onhan tässä nyt vielä aikaa eli ei muuta kuin lisää hakemuksia rustailemaan.




Olen ollut (taas vaihteeksi) kipeänä kohta viikonpäivät. Aikaa siis on kulunut paljon sohvalla maaten. Toissapäivänä tosin raahauduin Ideaparkkiin alennusmyynneille ja eilen selvisin ihan Tampereelle asti. Vietin ihanan päivän ystävieni seurassa syöden ja kahvitellen ja kun pääsin kotiin oli tarjolla espanjalais-ranskalainen illallinen kynttilän valossa, melkein valmiilla kuistilla. Tosin järkyttävä korvasärky meinasi vähän pilata tunnelman, mutta kai tästäkin taas selvitään... Ei muuta kuin lisää tulehduskipulääketta nassuun! 

Ja sanat, kun ne pääsi suusta, mietin onko pääni puusta.

Ääks!

Aikaa on taas kulunut viime tekstistä aivan liian kauan!

Juhannus oli ja juhannus meni. Vietin koko jussin, tai Lithan, tai minkä vaan, Vesilahdessa ihan rauhallisesti perheeni kanssa. Sunnuntai-maanantai välisen yön vietin ystäväni mökillä ja maanantai aamuna polkaisinkin taa (3h yöunilla) töihin. Olen viime ja tämän viikon pyöräillyt töihin, kun on tankoilusta joutunut pitämään pientä taukoa. Matkaa tulee yhteen suuntaan 12km, joten ei mikään ihan huono reeni. (: Tankotanssimassa toki yritän käydä niin usein kun mahdollista, mutta kun töitä on vaihtelevasti ilta seitsemään, ei oikein jaksa enää raahautua Tampereelle. 

Viimeinen viikko on lastenleirejä käsillä ja täytyy sanoa, että hauskempaa työpaikkaa saa hakea. Vai kuinka moni jää viideksi tunniksi ylitöihin (palkattomana) työpaikalleen ja pääsee kotiin vatsa kymmenen aikaan? (; Muut työntekijät ovat huippu kivoja, josta on TOSI PALJON hyötyä, kun lasten kanssa ei oikein meinaa löytyä yhteistä säveltä. (näin nätisti sanottuna)

Heinäkuun ensimmäisen viikon olen sitten lomalla jonka jälkeen heinäkuun toisen viikon torstaina menen loppuviikoksi Valkeakoskelle koiravahdiksi. Heinäkuun kaksi viimeistä viikkoa kuljen sitten ympäri vesilahtea vetämässä lapsille urheilukouluja. Ei hullumpi homma sekään, vaikka Ilosaari jääkin nyt sitten välistä. (Sigur Ros... nyyh!)

Töihin pyöräillessä kuuntelen NRJ:tä (hyvää ns. reenimusaa) ja monenlaista biisiä sieltä radiosta aina kuuluukin. Päässä on nyt valitettavan usein soinut Stigin Viheltelen... ei hyvä!

Tämä biisi kuitenkin on jostain syystä jäänyt mieleen, vaikka en Anna Puusta tykkääkkään. (enkä kyllä Loiristakaan!)

Ehkä biisin sanoissa on jotain... hmm hmm 

Toisen biisin on siskoni mulle ensimmäisen kerran esitellyt ja nyt kun kuulen biisin vähintään kerran päivässä niin täytyy sanoa, että hyvä Train! (; 

Beauty in the water
Angel on the beach
Ocean’s daughter

Who you are? Do I look perfect?

Don't who you are in the blur of the stars
Seeing is deceiving, dreaming is believing
It's okay not to be okay
Sometimes it's hard to follow your heart

Tears don't mean you're losing
Everybody's bruising
Just be true to who you are

“Be yourself; everyone else is already taken.”

Eilen terassilla ja myöhemmin illalla Minibaarissa (Josta muuten oikeasti saa Tampereen parhaita drinkkejä!) tuli moneen kertaan puheeksi kavereiden kanssa muutokset joita olemme kokeneet lukion, mutta varsinkin nyt aivan muutamien kuukausien aikana. Kuinka ihmiset ovat alkaneet tajuamaan, että nyt olisi hyvä aika astua taas lähemmäksi sitä minää, joka kukin haluaa olla. Oli upea kuunnella, kuinka eri vaikeuksia voittaneet ystäväni olivat onnellisia, iloisia, tyytyväisiä siihen mitä kohti he ovat menossa. Kaikilla on aikaa hengittää ja olla ja elää. 

Itselläni muutokset lähtivät käyntiin jo muutama kuukausi sitten ja edelleen olen onnellinen suunnasta jonne olen, ehkä joskus hitaasti, mutta ehdottoman varmasti menossa!

Olen viettänyt ihanaa viikonloppua asuen ystäväni kämpillä. Kiitos hänelle siitä! <3 On ollut ihanaa nähdä ystäviä ja myös viettää aikaa ihan itsekseen itsensä kanssa. Yksin oleminen (omasta tahdostaan) on uskomattoman rentouttavaa. Sunnuntaina pääsen vihdoin ja viimein tankotunnille! Ensi viikolla työt lasten leireillä jatkuvat normaalisti ja on aika palata maalaiselämän arkeen. Ei sekään huono... (:

Nyt en tiedäkkään mitä musiikkia tähän linkkaisin. :D Linkatkaa te siis vuorostanne minulle kommentoimalla ! (:

Turhanpäiväistäläpinää.

Ja juuri silloin kun olisi kauhea hinku kirjoittaa, ei ole inspiraatiota kirjoittaa. :D

Lakkiaiset olivat ja menivät ja juhlat olivat mukavat! (: Ei pönötystä ja juuri sopivan vähän vieraita, niinkuin toivoinkin. Ilta huipentui bailaamiseen PITKÄTÄ AIKAA!

Hetkeksi ehdin hengähtää kun taas maanantaina puhalsivat uudet tullet. Tarkoitukseni oli viettää kesäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa lasten leiriohjaajana, mutta ilokseni työnantajani tarjosi minulle tänään sopimusta koko kesäkuuksi. (;

Tankotunnille en ole päässyt liian pitkään aikaan joten sunnuntaina pääsen "pitkästä aikaa" takaisin rakkaan ja kivuliaan harrastuksen pariin. 

Joka paikkaan kolottaa ja selkää vihloo. Tänä aamuna näytin (ja tuntui) enemmän zombielta kuin ihmiseltä, mutta eikös se mene niin että jos kuumetta ei mittää, sitä ei ole! (; Kahvia ja särkylääkettä siis naamaan ja töihin. Sormet ristiin että tämä, mikä lieneekään pöpö, menee nopeasti ohi! Taidan lopettaa ikkuna auki nukkumisen. ;P

Viikonlopuksi taidan suunnata Tampereelle, mikä on ihan mukavaa vaihtelua Vesilahdelle. (jossa tänään on koettu zombie-heräämiseni lisäksi toinenkin maailmanlopun merkki; ulkona salamoi, ukkosti ja satoi sormenpään kokoisia rakeita. Kyllä, pelkään ukkosta ja sulkeuduin huoneeseeni, suljin verjot ja menin muutamaksi tunniksi nukkumaan! :D )

And now some music! (; Pentatonix <3

Viimeinen Suvivirsi - kolme vuotta, kolme yötä.

Kuuntelin tätä kirjoittaessani. Kuunnelkaapa te taas lukiessanne! (:

Nyt kai on sitten sen hetki, kun kirjoitan viimeisen tekstini lukiosta. Ylioppilasjuhlat lauantaina alkavat olla jo suunnittelujen puolesta loppusuoralla.

Törmäsin tänään kesätyöpalaveriini mennessä vanhaan yläaste aikaiseen luokanvalvojaani. Hänen kanssaan hetken keskusteltuani hän kysyi "No kerro nyt miltä se tuntui, kun ensimmäisen kerran tajusit Tykissä että saat olla kuka olet ja saat olla hyvä siinä missä olet?" Tämä oikeastaan kiteyttää kaiken.

Yläaste oli suoraansanottuna elämäni kamalimmat kolme vuotta. Hauskaa siksi onkin, että seuraavat kolme lukiovuottani ovat olleet tämän hetkisen elämäni parhaimpia vuosia! :) Joskus olen tämänkin kai sanonut ääneen, mutta mielestäni kun sanotaan, että "lukio on ihmisen parasta aikaa" niin itseasiassa kyse ei ole oppilaitoksesta, vaan niistä ihmisistä. Olen saanut kolmen vuoden aikana tutustua aivan upeisiin persooniin ja olen saanut ihania ystäviä, joihin tiedän pitäväni yhteyttä kenties lopun ikäni! (:

Lukio on myös toiminut henkisenä kasvattajana. Kaksi viimeistä vuottani asuin omillani, jossa tietysti vastaan tuli minulle pieni kasvun paikka. Pikkuhiljaa ovia paiskovasta "kukaan ei ymmärrä mua" -angstisesta teinistä kasvoi nuori, (ainakin jollain mittapuulla) tasapainoinen, itsevarma nainen. 

En edes osaa sanoiksi pukea kiitollisuuttani kaikkea kohtaan, kaikkea mitä nämä kolme vuotta ovat sisältäneet. Olen ottanut taas suuria askeleita kohti sitä minää joka minusta joskus tulee, joksi haluan tulla.

Olen kääntänyt uuden sivun elämässäni ja tuossa talvella poltinkin vanhan elämäntapani pienen paperilapun muodossa. Vielä en ole valmis, olenkohan koskaan valmis, mutta nyt ja aina olen - minä.

Kiitos <3

I'm not here looking for absolution

Kroppa mustelmilla, päähän sattuu, ääni meinaa mennä... hmm. ehkä pieni tauko tankotanssista tekee ihan hyvää. Lupasin pitää viikon ennen ylioppilasjuhlia taukoa tanssimisesta, jotta mustelmat olisivat edes osittain parantuneita. :D Mä olen rakastunut tanssiin, taas!

Tänään on taas tullut ajateltua tulevaisuutta ja kaikkia mahdollisuuksia mitä elämässään voi tehdä. Hmm.. ja välivuosi vain lisää mahdollisuuksia. huhhuh... Saa nähdä miten käy ja mistä löydän itseni vaikkapa puolen vuoden päästä! (;

Nyt sormet ristiin ettei flunssa vie voittoa! Kaikkia neuvoja ja konsteja otetaan vastaan! (;

That's why the lady is a tramp!

Kirjoitin muutama teksi sitten kuinka on sellainen olo, että tästä tulee muutoksen kevät ja kesä. Myös muutamat muut merkit ovat vinkanneet siihen suuntaan ja nyt alan ymmärtää kuinka oikeassa olinkaan.

Muutan kolmen viikon päästä takaisin Vesilahteen. Lähes kaksi vuotta yksin asumista ovat siis pian ohi. Seuraavat viikot siis täyttyvät vanhan huoneeni siivoamisella ja muuttolaatikoiden täyttämisellä. Suoraan sanottuna hieman hirvittää. Tässä ajassa kun on ehtinyt jo luoda itselleen omat rutiinit, jutut, asiat mitä voi tehdä kyselemättä ja itsekseen. Kaksi taloutta siis sulautetaan takaisin yhdeksi.

Muutosta tapahtuu myös koulu/opiskelumaailmassa. Lukio jää taakse ja nyt on varmistunut että ensivuoteni menee välivuotta vietellessä. Kuitenkin kaveriporukastammekin varmasti useammat lähtevät kauemmas opiskelemaan ja jokatapauksessa ei ole enää mitään jokapäiväistä jonka takia ihmisiä näkisi. Jännityksellä jään seuraamaan mihin suuntaan ihmisten elämät lähtevät lutviutumaan ja varsinkin mihin oma elämäni suuntaa tästä. 

Töitä ei ole tullut mistään, mutta kova haku on päällä silti. Tänä aamuna lähti taas pari hakemusta, eli jo se on kumma jos ei kohta tärppää mistään. Parastahan olisi, jos jo nyt löytäisi sellaisen työn missä voisi olla koko välivuoden. Jää nähtäväksi miten käy...





Nyt kuitenkin taidan jatkaa päivän teemaa eli laiskottelua. Sain kuitenkin itseäni sen verran ulos, että ostin itselleni kengät ylppäreihin. Hyvä minä! 

Päivä on kulunut Lady Gagan ja Florence and the Machinen kanssa, eli tässä teillekkin jotain:

Now there's green light in my eyes.

Haluan oikeesti nähdä The Great Gatsby -leffan. Koska 

a) Leonardo DiCaprio
b) Tobey Maguire
c) MUSA! 

mm.

2. Back to Black - Beyoncé ft Andre 3000 (3:23)
5. Young And Beautiful - Lana Del Rey (15:30)
7. Over The Love - Florence & The Machine (22:12)
9. Crazy in Love - Emeli Sandé and The Bryan Ferry Orchestra (30:27)
14. Kill and Run - Sia (53:37)

Ihan mahtava!!! (osa biiseistä tosiaan vammaa, mutta ei se menoa haittaa!) Ihan varmaan linkkailen näitä biisejä vielä ympäriinsä erikseen! (;

Tietty leffa on kuitenkin ihan suuri pettymys kun hehkutan sitä näin, mutta.... ainakin soundtrack on hyvä! :D

Sitten elokuvista teatteriin ->

Kävin katsomassa Tampereen teatterissa Hamletin. Parhautta! Tomi Alatalo ... mikä veto!!! Tänään oli toiseksi viimeinen näytös, mutta jos mitenkään vaan mahdollisuus on vielä mennä katsoaan niin SUOSITTELEN! 

Kävin pitkästä aikaa tankotanssimassa ja en varmaan huomenna nouse sängystä ylös. Sen verran hyvä ja raskas tunti takana. Ilmoittauduin myös tänään yhdelle flamencon kesäkurssille. bulerias rytmeistä saan nauttia kesäkuussa pitkästä aikaa! (:

Nyt kun ei oikein ole mitään aikataulua mitään asiaa kohtaan alkaa tulla sitä luovuuden vaatimaa luppoaikaa. Päässä alkaa jo hautoutua muutamia juttuja joille vain nyt pitäisi keksiä mihin suuntaan niitä lähtisi jalostamaan, mutta ei siitä vielä sen enempää! ;)

Seuraava isompi juttu onkin sitten jo ylioppilasjuhlat... hui! Kenkäostoksille siis! ;D Käy mulle!

P.S. Tunti sitten haukottelin ja mietin, että mitä turhaa mä tässä valvon, taidan mennä nukkumaan... sitten kävi näin... :D taidampa kuunnella vielä vähän lisää musiikkia!

Who are you and where are you from?

Fiilis on kummallinen ja hyvä!

Teatterikorkeakoulun pääsykokeet loppuivat minulta melko lyhyeen, mikä sinänsä jäi vähän ärsyttämään koska tuntui, että iltapäivän tehtävät olisivat olleet minulle enemmän eduksi. Silti olo on hyvä. Tutustuin uusiin upeisiin ihmisiin ja nyt ainakin tiedän että kyllä, tätä mä haluan. Ensi vuonna sitten uudestaan ja vielä tuplana, kun myös Tampereen Nätyyn on haut.

Samalla tuntuu ihanan huojentavalta ja helpottavalta tajuta, että vihdoin tiedän edes suurinpiirtein mitä aijon tulevan vuoden tehdä. Välivuosi Tampereella tuntuu oikein hyvältä vaihtoehdolta näin 13 vuoden kouluputken jälkeen! (: Vielä kun saisi jostain töitä!!!

Nyt taidan ruveta syömään jäätelöä ja katsomaan jotain yyber imelän huonoa romanttista komediaa. Jos ei muuta, niin ainakin kroppa ilmoittaa mulle että mä tarvitsen nyt sohvaa ja olen sen ansainnut! :D 


P.S. Kuka osaa tehdä unisiepparin? Netin ohjeista ei saa mitään selvää!

And a day

Inspiraatio kiukuttelee mulle, kun yritän potkia sitä. Se käpertyy nurkkaan ja murjottaa, samaan aikaan kun mä yritän selittää sille, että kulta mun on pakko koittaa potkia sua nyt vähän eteenpäin.

Tällaisilla ajatuksia herättää se fakta, että tiistaina 7.5 on mulla Teakin pääsykokeet Helsingissä ja sinne valmisteltavat tehtävät on ihan alkutekijoissään. Näin viimemetreillä tulee kyseenalaistettua kaikki ideat ja se ei ole kovin hyvä juttu. Lupasin itselleni että istun kiltisti tämän päivän neljän seinän sisällä ennakkotehtäviä tehden, jotta huomenna voin rauhassa pitää vapaapäivän. Edessä olisi vielä yhden kertsin sanoittaminen ja Peer Gyntin loppuun lukeminen. Ja tässä mä silti kirjoitan blogitekstiä, joka tuntuu 100 kertaa helpommalta kuin sanoitushommat... 

Luovuus vaatii luppoaikaa ja deadlinen!

Tämä biisi soinut nyt päässä muutaman päivän.