When I walk down the street I hear them say
"there she goes, that crazy girl
she thinks she's something in this world"
So I just close my ears and dream
'cause life is never really what it seems!
Huhhuh.. Koulut loppuu, työt loppuu, kesäloma alkaa... Ei minulla vaan... :D Ylpeänä viime maanantaina katselin omien tanssioppilaitteni kevätnäytöstä ja ensi maanantaina pyöräilenkin jo seuraavalle "työmaalleni", seuraavien lasten pariin. Eipähän käy aika tylsäksi. Hulluinta on seurata oman siskon yläasteelta pääsyä. Neljä vuotta sitten vannoin, etten enää ikinä astuisi vanhaan kouluuni. Neljä vuotta siinä sitten menikin... Lupauduin nimittäin huomenna istumaan yläasteen kevätjuhlakatsomossa, ja vieläpä mielelläni. :) Aika tuntuu kuluvan hurjaa vauhtia ja välillä miettii kuinka sitä itse aina pysyykin kyydissä. . .
Nyt luovutan suunvuoron ammattitaisoiselle Stingille! Tämä soi tällähetkellä kirjoittamiseni taustalla.
Viime kirjoitukserrasta on hävettävän pitkä aika ja nyt siis olisi tarkoitus kerrata viimeisten muutamien kuukausien tapahtumat. (hyvä minä) Lasten tanssinäytös, pääsykokeet, pari työvuoroa... Siinä se! :D Nyt lukuvuoden lapsille ja nuorille tanssia opettaneena voin taas sanoa viisastuneeni hieman. Hommaa on ollut paljon ja kotihommiksi aina jää koreografioitten teko yms. Oma auto helpottaisi Tampere-Lempäälä välin raavaamista. ( , mutta muutoin taloudellisesti ei olisi mitenkään järkeä pitää autoa.) Hienoa oli kerran tajuta, että olen tällähetkellä pitkäaikaisessa unelma-ammatissani! Vaikka LASTEN tanssiopena olo ei aina ole ihan ruusuilla tanssimista, niin onhan se nyt hienoa vastata ihmisille kysyttäessä että olen "ammatiltani" tanssinopettaja! :D Pääsykeet 2/5 suoritettu! Teakki ja Näty eivät minulle oviaan vieläkään avanneet, mutta nyt ovat edessä vielä kolmen opiston pääsykokeet. Hienoa olisi päästä ensivuodeksi jo opiskelemeen teatteria, vaikka sitten ihan maksullisesti. Nyt siis sormet ristiin ja kohti erittäin pian koittavia pääsykokeita. Kesä kolkuttelee jo eteisessä saakka ja aamuisin on hienoa nautti aamupalasta parvekkeella, kun mittari näyttää auringossa +30c ja kello on puoli 10. TYKKÄÄN!
Kesäkuun vietän jälleenkerran lasten kesäleirien leiriohjaajana. Huippu kesä siis tulossa ihan mahtavassa työporukassa. Viimeistään heinäkuun alussa toivottavasti tiedän jo missäpäin maailmaa elämäni kesän jälkeen jatkuu. Vuokrasopimukseni loppuu 1.9 ja joudun jättämään hyvästit ihanalle ala-Pispalan asunnolle ja rakkaalle kämppikselleni. Opettavainen vuosi on neljää kuukautta lukuunottamatta lusittu ja aika on siis taas jatkaa matkaa eteenpäin... Muutos on ainut pysyvä olotila... Tällähetkellä ihan lähitulevaisuuskin on kysymysmerkkien peittämä ja se vain täytyy kestää. Päivä kerrallaan, viikko kerralaan, kuukausi kerrallaan... (:
Olen tainnut kuulla jo muutamana aamuna herätessäni linnun laulua ulkoa. Kevät on siis tulossa... (helmikuussa?!)
Kummallista kun pitää yhden "vapaaviikon" niin tuntuu yhtäkkiä että hommia on kasaantunut. Hommia, jotka saa hoidettua vasta kun deadlinet lähestyvät uhkaavasti. 3.3 alkaisi Teakin ja Nätyn haut ja mielelläni lähettäisin paperit matkaan mahdollisimman aikaisin. Töitäkin kai pitäisi jostain kesäksi löytää.. hmm..
Tarkastaja tulee näytelmämme sai ensi-iltansa 7.2 ja mallikkaasti ovat neljä ensimmäistä näytöstä takanapäin. Nyt vietämme talvilomaa teatterilla ja seuraava näytöksemme onkin vasta 28.2. Tässä onkin sitten sopivasti aikaa keskittyä hetkeksi lukemaan mahdollisen ensi kesän prokkiksen käsikirjoitusta. :D Myös lasten ja nuorten tanssikerhoille (joita vedän) pitäisi alkaa suunnitella kevätnäytöstä. Noh, kun tähän lisää vielä tulevan flamenconäytökseni ja muut treenit voi vain huokaista, että eipähän tule tylsää!
Jenni Vartiaisesta en juurikaan pidä, mutta ehkä se on tuo kansanlaulumaisuus ja Lapinvibat jotka saavat minut pitämään tästä kappaleesta!
Vuosi 2013 on palauttanut uskoni epäonnenlukuun 13. Kuluneen vuoden teema, kaikkien vastoinkäymisten myötä, olisi voinut olla "Turpaan tulee, niin että tukka lähtee". Siksi tahdonkin vuoden viimeisen blogipäivitykseni käsittelevän kaikkia niitä ihania, mukavia, hienoja ja hyviä asioita, joita vuosi 2013 on tuonut!
Tässä siis "muutamia" päivämääriä, jotka tekivät, kaikesta huolimatta, vuodesta 2013 elämisen arvoisen!
7.2.2013 Abivapaat. (Armottomat ylppäreihin lukeminen sekä bilettäminen alkavat)
13.2.2013 Potkiaiset
14.2.3013 Penkkarit
24.3.2013 Kävin ensimmäistä kertaa avannossa.
26.3.2013 Rakastuin uuteen harrastukseeni. Tankotanssiin. <3
7.5.2013 Teatterikorkeakoulun pääsykokeet
31.5.2013 Muutto takaisin Vesilahteen
1.6.2013 Lakkiaiset, meikäläisestä tuli ylioppilas!
3.-28.6.2013 Paras kesätyöporukka lasten leireillä!
8.8.2013 Ensimmäisen shamanikurssini ja uudenlaisen elämäntyylin "aloitus".
16.-19.8.2013 Espanjan reissu kahden ystäväni kanssa.
1.9.2013 Virallinen muutto Ala-Pispalaan!
2.9.2013 Aloitin tanssinopettajana Lempäälässä
4.9.2013 Jatkoin flamencoa puolen vuoden tauon jälkeen <3
14.9.2013 Tuparit!
26.9.2013 Tarkastaja tulee-näytelmän ensimmäinen kokoontuminen.
9.11.2013 Kaksi rakasta ystävääni lähti 2 kk Austraaliaan ja vietimme heidän läksiäisiään.
24.12.2013 Pikkusiskoni pääsi jouluksi Tayssista kotiin! <3
31.12.2013 Istun kahvimukin kanssa koneen ääressä ja kirjoitan. Muistelen kulunutta vuotta ja totean, että onneksi näitä hyviäkin päivämääriä mahtui vuoteen monta. Illalla suuntaan ystäväni mökille ja siitä mihin sitten ikinä jalat vievätkään, mieli haluaakaan.... ja tietty kuskin autonpyörät kääntyy. :D
Hyvää uuttavuotta siis kaikille ja tehdään vuodesta 2014 rutkasti parempi kuin edeltäjänsä! <3
Juuri postiluukusta pudonnut Seita-lehti edessä ja taustalla soi The Celtic Circle-levy. Ihana aamupäivän rauha ja levollinen olo. Olisikohan aika taas tehdä katsausta kuluneeseen kuukauteen.
Aikani on kulunut teatterin ja tanssin parissa. Viimeviikolla jäimme tanssista joululomalle ja täytyy kyllä sanoa, että se tulee tarpeeseen. Joululoman jälkeen minun pitäisi alkaa suunnitella kevätnäytöstä lasten ja nuorten ryhmilleni.
Ensi-ilta lähestyy yllättävän nopeaa vauhtia... eihan siihen helmikuun seitsemänteen päivään nyt kamalan paljon aikaa enää olekkaan. Vaikeuksien kautta voittoon tulee varmasti olemaan tämän näytelmän motto, mutta mikäpä projekti sujuisi täysin ongelmitta. Huippuporukassa kuitenkin kun teemme, ei lopputulos kovinkaan paljoa huoleta. (:
Päiväni jatkuu mitä luultavimmin joululahjoja ideoiden. Jouluun ollessa enää 12 päivää saa varmaan luvan hieman panikoitua ja stressaantua kun pää lyö tyhjää lahjaideoiden kanssa. Noh, ei siis auta muu kuin pyöriä internetin ihmeellisessä maailmassa ja ehkä jossain vaiheessa uskaltautua uloskin ihan oikeille kaupoille. :D
Mukavaa joulun odotusta! Ulkona oleva mystinen sumu vähän kutsuu kyllä minua lenkkipolulle, mutta saa nähdä olenko uhkarohkea ja uhmaan kauhukuvaa kipsatusta jalasta jouluaattona. (;
Koitan keksiä itselleni jotain fiksua tekemistä ennenkuin alan valmistautua illan Halloween partyihin. Kuitenkin jostain kummasta syystä sänky ja Sinkkuelämää boksi taas tuntuvat houkuttelevammalta vaihtoehdolta kuin esimerkiksi tiskaaminen, roskien vienti tai siivoaminen... Lenkillekkään en flunssaisena viitsi lähteä, joten eikös sitä pitäisi silloin huilata ihan kunnolla ? ;)
Varasin pitkästä aikaa itselleni tankotanssi tunteja. Tankoilu on jäänyt harmillisen vähälle, kun selkäkipu, kesäflunssa, akilesjännesärky ja syysflunssa ovat tulleet tielle... Jos vaikka päättäisin, että ensiviikolla mihinkään paikkaan ei satu! HYVÄ DIILI!
Yli kuukausi viime tekstistäni ohhoh... noh sille löytyy hyvä selitys! (; Elokuun puolivälissä tein pikavisiitin Espanjaan, Malagaan. Reissussa oli hauskaa ja irtiotto arjesta tuli juuri oikeaan aikaan! Ja niinkuin manasinkin, minusta tuli jälleen tamperelainen. Muutin elokuun lopussa ystäväni kanssa ala-Pispalaan (Epilään heh...). Arki , kaikista (minun) oikuista huolimatta, on sujunut hyvin. On minunkin täytynyt jotain hyvää tässä elämässä tehdä, että tällaisen kiitoksen olen siitä saanut. Hyvät bussiyhteydet ja huvittavan halpa vuokra, sekä sauna ja iso parveke vahvistavat mukavasti tätä tunnetta. Täytyy kuitenkin myöntää, että olin jo vaipumassa jonkinlaiseen syysmasennukseen. Tässä muutama päivä sitten päätin kuitenkin potkaista itse itseäni niskaan ja tarttua itseäni perseestä todeten, että ei muuten onnistu! Syksy on niin inspiroivaa aikaa, etten vain yksinkertaisesti voi antaa sen valua pois ja huomata joskus synkän ja kylmän tammikuun puolessavälissä, että olisi kiva muistaa miltä ruskalehdet näyttivät. Suosittelen tätä liikettä lämmöllä monille muillekkin. Meillä on koko talvi aikaa narsita kuinka on kylmää ja pimeää eli ei siis mikään kiire vielä aloittaa! Syyskuun alussa aloitin tanssiopettajana Lempäälän nuorisoseuralla ja eilen olin ensimmäisessä talvinäytelmän kokoontumisessa. Tähän kun vihjaan vielä, että olen alkanut myös kirjoitella jotain omaa teatterin saralta ja että flamenco on taas viikoittainen osa elämääni voisi todeta, että ihan oikeasti vietän sitä taiteellista välivuotta. Juuri niinkuin pitääkin! (; Ja näin, kun opin jakamaan netin kännykästäni, voin taas aktivoitua myös blogin kirjoittamisessa.... Oon kaivannut tätä! <3
Eilen terassilla ja myöhemmin illalla Minibaarissa (Josta muuten oikeasti saa Tampereen parhaita drinkkejä!) tuli moneen kertaan puheeksi kavereiden kanssa muutokset joita olemme kokeneet lukion, mutta varsinkin nyt aivan muutamien kuukausien aikana. Kuinka ihmiset ovat alkaneet tajuamaan, että nyt olisi hyvä aika astua taas lähemmäksi sitä minää, joka kukin haluaa olla. Oli upea kuunnella, kuinka eri vaikeuksia voittaneet ystäväni olivat onnellisia, iloisia, tyytyväisiä siihen mitä kohti he ovat menossa. Kaikilla on aikaa hengittää ja olla ja elää. Itselläni muutokset lähtivät käyntiin jo muutama kuukausi sitten ja edelleen olen onnellinen suunnasta jonne olen, ehkä joskus hitaasti, mutta ehdottoman varmasti menossa! Olen viettänyt ihanaa viikonloppua asuen ystäväni kämpillä. Kiitos hänelle siitä! <3 On ollut ihanaa nähdä ystäviä ja myös viettää aikaa ihan itsekseen itsensä kanssa. Yksin oleminen (omasta tahdostaan) on uskomattoman rentouttavaa. Sunnuntaina pääsen vihdoin ja viimein tankotunnille! Ensi viikolla työt lasten leireillä jatkuvat normaalisti ja on aika palata maalaiselämän arkeen. Ei sekään huono... (: Nyt en tiedäkkään mitä musiikkia tähän linkkaisin. :D Linkatkaa te siis vuorostanne minulle kommentoimalla ! (:
Kroppa mustelmilla, päähän sattuu, ääni meinaa mennä... hmm. ehkä pieni tauko tankotanssista tekee ihan hyvää. Lupasin pitää viikon ennen ylioppilasjuhlia taukoa tanssimisesta, jotta mustelmat olisivat edes osittain parantuneita. :D Mä olen rakastunut tanssiin, taas! Tänään on taas tullut ajateltua tulevaisuutta ja kaikkia mahdollisuuksia mitä elämässään voi tehdä. Hmm.. ja välivuosi vain lisää mahdollisuuksia. huhhuh... Saa nähdä miten käy ja mistä löydän itseni vaikkapa puolen vuoden päästä! (; Nyt sormet ristiin ettei flunssa vie voittoa! Kaikkia neuvoja ja konsteja otetaan vastaan! (;
Haluan oikeesti nähdä The Great Gatsby -leffan. Koska a) Leonardo DiCaprio b) Tobey Maguire c) MUSA!
mm. 2. Back to Black - Beyoncé ft Andre 3000 (3:23) 5. Young And Beautiful - Lana Del Rey (15:30) 7. Over The Love - Florence & The Machine (22:12) 9. Crazy in Love - Emeli Sandé and The Bryan Ferry Orchestra (30:27) 14. Kill and Run - Sia (53:37) Ihan mahtava!!! (osa biiseistä tosiaan vammaa, mutta ei se menoa haittaa!) Ihan varmaan linkkailen näitä biisejä vielä ympäriinsä erikseen! (; Tietty leffa on kuitenkin ihan suuri pettymys kun hehkutan sitä näin, mutta.... ainakin soundtrack on hyvä! :D Sitten elokuvista teatteriin -> Kävin katsomassa Tampereen teatterissa Hamletin. Parhautta! Tomi Alatalo ... mikä veto!!! Tänään oli toiseksi viimeinen näytös, mutta jos mitenkään vaan mahdollisuus on vielä mennä katsoaan niin SUOSITTELEN! Kävin pitkästä aikaa tankotanssimassa ja en varmaan huomenna nouse sängystä ylös. Sen verran hyvä ja raskas tunti takana. Ilmoittauduin myös tänään yhdelle flamencon kesäkurssille. bulerias rytmeistä saan nauttia kesäkuussa pitkästä aikaa! (: Nyt kun ei oikein ole mitään aikataulua mitään asiaa kohtaan alkaa tulla sitä luovuuden vaatimaa luppoaikaa. Päässä alkaa jo hautoutua muutamia juttuja joille vain nyt pitäisi keksiä mihin suuntaan niitä lähtisi jalostamaan, mutta ei siitä vielä sen enempää! ;) Seuraava isompi juttu onkin sitten jo ylioppilasjuhlat... hui! Kenkäostoksille siis! ;D Käy mulle! P.S. Tunti sitten haukottelin ja mietin, että mitä turhaa mä tässä valvon, taidan mennä nukkumaan... sitten kävi näin... :D taidampa kuunnella vielä vähän lisää musiikkia!
Inspiraatio kiukuttelee mulle, kun yritän potkia sitä. Se käpertyy nurkkaan ja murjottaa, samaan aikaan kun mä yritän selittää sille, että kulta mun on pakko koittaa potkia sua nyt vähän eteenpäin. Tällaisilla ajatuksia herättää se fakta, että tiistaina 7.5 on mulla Teakin pääsykokeet Helsingissä ja sinne valmisteltavat tehtävät on ihan alkutekijoissään. Näin viimemetreillä tulee kyseenalaistettua kaikki ideat ja se ei ole kovin hyvä juttu. Lupasin itselleni että istun kiltisti tämän päivän neljän seinän sisällä ennakkotehtäviä tehden, jotta huomenna voin rauhassa pitää vapaapäivän. Edessä olisi vielä yhden kertsin sanoittaminen ja Peer Gyntin loppuun lukeminen. Ja tässä mä silti kirjoitan blogitekstiä, joka tuntuu 100 kertaa helpommalta kuin sanoitushommat... Luovuus vaatii luppoaikaa ja deadlinen!
Vika koulupäivä... lukio loppui... lukuloma... pistin meneen pari työhakemusta... jokapaikkaan särki, joten otin lihasrelaxantin enkä mennyt flamenco tunnille... luin Teakin hakuohjeet ja ennakkotehtävien ohjeet huolella... huomenna vapaapäivä... pitäisi lukea äikkää... miten sitä edes luetaan... perjantaina äikän tekstitaidon yo-kirjotukset... mitähän sitä tekis... täällähän on kylmä... antakaa joku hali! AHISTAA :D Iskä taitaa tuoda kohta pizzaa! (: Tällaisilla mietteillä.... Florence and The Machine... help me out!!!!
Ulkona sataa, kynttilät palaa. Kaikki tänpäivän "must" hommat on tehty. Nyt on kai sitten se hyvä hetki kertoa vähän tarkemmin viimeaikaisista käänteistäni. Nyt kun kirjoitukset ovat ohi on elämäni pyörinyt suurimmaksi osaksi taiteen parissa. Mistähän sitä edes aloittaisi... Flamenco tunneilla teemme voimakasta, vahvaa ja maskuliinista farrucaa. Farruca on aikaisemmin ollut miesten tanssi, mutta nykyisin sitä tanssivat myös naiset. Tosin, useimmiten housut jalassa. Tässä itseasiassa on melkein juuri sellainen tanssi, minkä haluaisin itse toteuttaa jossainvaiheessa. Ja täytyy sanoa, että jäi kyllä suu hetkeksi auki tanssin katsottuani... OLÉ!:
Koulussa sitten taas teemme itt-6 kurssilla, eli koreografikurssilla, omaa lattari koreografiaa ystäväni kanssa. Lisä haastetta antaa se, että kanssamme tanssii kaksi poikaa koulustamme, jotka eivät ole vanhojentanssien lisäksi juurikaan tanssineet. Tällähetkellä kuitenkin näyttää hyvältä ja valmista tulee aivan varmasti! Musiikin parissa ollaan ehditty edetä myöskin. Saimme ystäväni kanssa äänitettyä jo osan biisistämme ja loppuosan äänityksiä odottelenkin jo innolla. Toisella musiikin kurssilla teemme 90-luvun konsertin, jonne harjoittelemme muutamaa biisiä, kunnon ysäri meiningillä tietenkin. :D Teatteripuolella käy myöskin kuhina. Koulussa näyttämötyönkurrsilla ollaan hyvässä vauhdissa, eikä esitykseenkään enää ole ihan kauhean pitkä aika. Diplomityöstäni oli tänään ns. ensimmäiset lukuharjoitukset ja päästiin vähän kuulemaan, miltä kesän aikana tuottamani teksti kuullosti näyttelijöiden suussa. Ja hyvältähän se kuullosti. Nyt on hyvä fiilis ja saatiin jopa seuraavatkin harjoitukset sovittua. Tästä se lähtee. Lempäälän nuorisoseura esittää talvinäytelmänään "Yksi lensi yli käenpesän". Ohjaajana toimii Pia Koponen, enkä tietystikkään voinut jättää tätä tilaisuutta väliin. Harjoituksia on ehtinyt olla muutama ja olen aivan intona! Ohjaajalla on hienoja ajatuksia näytelmän toteuttamisesta ja en malta odottaa, että saamme harjoitukset kunnolla käyntiin. Tammikuussa sitten saatte nähdä mitä olen tämän syksyn, tulevan talven ja alku kevään aikana puuhaillut. Näillänäkymin näyttämötyön diplomini esitykset ovat tammikuun puolessa välissä (teatteriviikonloppuna). "Yksi lensi yli käenpesän" ensi-iltaa taas on suunniteltu tammikuun loppuun. Viimeiseksi aivan mahtava löytö youtubesta. ThePianoGuys, olkaahyvä!!!
I'm criticized but all your bullets ricochet You shoot me down, but I get up. Kivaa viikonloppua!!! ZikZak
Päässä pyörii teatteri, tanssi ja musiikki asiat. Nyt en edes pysty jäsentelemään ajatuksiani niin hyvin kuin haluaisin, mutta katsotaan jos jossain vaiheessa saisin jotain fiksua tännekkin aikaiseksi. Syy miksi oikeastaan nyt halusin tänne kirjoittaa on se, että haluan jakaa tämän biisin ja siihen liittyvät sanat! Lana del Rey on pitänyt minulle seuraa nyt kolmatta iltaa putkeen. (:
Money is the reason, We exist. Everybody knows it, It's a fact. Kiss, kiss.
You said to "be cool" but, I'm already coolest. I said to "get real", Don't you know who you're dealing with?
Blurring the lines, Between real and the fake. Dark and lonely, I need somebody to hold me.
Sain toissaviikolla sähköpostissa kehotuksen osallistua ilmaiseen buto-flamencotyöpajaan. Buto on Japanistä 50-luvulla lähtenyt teatraalinen "improtanssi", josta en ollut juuri kuullut aikaisemmin ja flamencoa nyt onkin tullut harrastettua n.8 vuotta. Kahden päivän tiiviskurssi houkutteli sen verran, että päätin osallistua. Tunti oli erittäin valaiseva, puhdistava, ajatuksia herättävä, inspiroiva..... Improtanssi on aina kiinnostanut minua. Nyt tanssimme lähes kolme tuntia, hieman eri asioihin eri harjoituksissa kiinnittäen huomiota, improamalla. En miettinyt koreografiaa etukäteen, annoin kaiken liikkeen tulla fiiliksen mukaan ja kropan viedä. Tunsin kuinka musiikki, kehoni ja mieleni sulautui ikäänkuin yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tajunnanvirtana liikkui salissa. Ruma treenisali katosi silmistäni, en kuullut vieressäni tanssivia muita ihmisiä, olin vain ja annoin mennä. Tiedän, voi kuullostaa utopistiselta, että musiikki ja liike saa tällaisia tuntemuksia aikaan, mutta niin vain oli. Nauroinkin yhden monista tajunnanräjäyttävistä harjoituksista jälkeen, että tätämenoa keksin elämän tarkoituksen! :D Ilmoitan jos näin käy!!! :DDD Kolmen tunnin jälkeen tunsin fyysisesti ja psyykkisesti voivani hyvin. Tanssiessa tuli harjoitettua jonkinlaista itsetutkiskelua samalla, sillä flamenco ja buto molemmat lähtevät ihmisestä itsestään, sisältäpäin. Tunne on mahtava, kun tanssiessa keskittyy niin paljon, että hiki virtaa jo aivan pienenkin liikkeen seurauksena. Luulen että huomisen tunnin jälkeen en jätä tanssi-improilua tähän, vaan koitan oikeasti saada jonkunnäköisen prokkiksen työnalle (niitä kun minulla ei ole vielä tarpeeksi! (; ) Sanonpahan vain; ihmiset, tanssikaa, laulakaa, kokekaa... eläkää!
Haasteen tarkoituksena on ensin linkata haasteen antaja omaan blogiin, ja sen jälkeen listata asioita, jotka saavat hyvälle mielelle. Ja sitten tietysti laittaa haaste eteenpäin!
Elisi siis mikä tekee minut onnelliseksi!
Ensimmäisenä täytyy sanoa, ettei nämä ole sitten missään tärkeysjärjestyksessä! :D
Ystävät:
Erityisesti täytyy mainita TUHOTRIO! Ilman teitä tytöt oisin välillä aivan hukassa, eikä mun koskaan tarvii miettiä että piristäisittekö te harmaata päivää. KYLLÄ TE PIRISTÄTTE! <3 (: Nyt sitten tämä ei ole mitään halveksuntaa, syrjintää taikka mitään muutakaan rasismia muita ystäviäni kohtaan! Olette kaikki todella tärkeitä ja en edes muista kuinka monta kertaa olen tämän vuoden aikana sanonut että kuinka ihanaa on kun minulla on niin paljon ihania ystäviä.
Musiikki:
Olen nyt laulanut sellaiset neljä vuotta klassista, mutta tokihan musiikki on aina kuulunut elämääni. Kun ihmisiltä kysytään, mikä tekee heidät onnellisiksi, varmasti lähes kaikki jossain vaiheessa listaansa vastaavat musiikki. Kuitenkin olen varma, että kaikilla on jokin oma henkilökohtainen juttunsa mikä siitä musiikista tekee niin tärkeää. Minulle musiikki kertoo tunteista ja sen hetken fiiliksistä ja en todellakaan pysty kuuntelemaan aina samoja/saman henkisiä biisejä monta päivää putkeen.
Tanssi:
Ja tottakai etenkin flamenco! Jälleen kerran, ilmaisumuoto jota tuskin sen enempää tarvitsee selitellä. Täytyyhän siinä olla jokin syy, että ole jo n.8 vuoden ajan käynyt flamencotunneilla. (:
Teatteri:
Jo katsellessa tulee todella hyvälle tuulelle, mutta kun pääsee itse lavalle.... Sitä sekunttia kun astut lavvalle ei vain voi kuvailla... Olet jännittänyt koko edellisen tunnin lavalle pääsyä ja kun se hetki koittaa tuntuu kuin pyörtyisit ja samalla et haluaisi olla missään muualla ja odotat jo että pääset lavalle.
Perhe:
Se vain on aina paikalla... silloin kun tuntuu, että et sitä kaipaa... mutta myös AINA silloin, kun haluat tukea ja turvaa. Perhe aina tukee, mitä ikinä aijonkaan päättää tai tehdä. Me ollaan erimieltä monista asioista, mutta nauretaan sitäkin enemmän yhdessä. (: (repesin tolle biisille niin paljon! :D Ja ei! en läytänyt yhtään kamalampaa biisiä! :DD
Tottakai minut tekee onnelliseksi moni muukin asia kuten kesä, luonto, eläimet ja se että täytän puolen vuoden päästä 18 (jee...) Mutta ehkä tärkeimmiksi asioiksi koin nämä! (:
Olisihan se pitänyt eilisestä aivastelusta arvata... illalla oli kuumeinen olo ja nenäliinoja on taas kerran kuluu. Kuumetta ei kuitenkaan ole, mikä tarkoittaa siis että EN OLE KIPEÄ!
Eilen oli kiva istua alkuiltaa porukalla yhden kaverini luona. Lisää illanistujaisia, kiitos! Vähän ajoissahan sieltä tuli lähdettyä yhden toisen kaverin matkaan, mutta eipä se ilta meilläkään kovin huonosti mennyt. ;)
Jos mulla olisi järkkäri lähtisin nyt ulos kuvaamaan, mutta ei ole jooooten.... pysyn sisällä. No ei vaiskaan!! Jos sitä jonkun vaikka kaveriksi saisi tuohon IHAN ÄLYTTÖMÄN UPEAAN säähän!
Kauheasti tekisi mieli liittyä Tampereen flamencoviikko ry:n jäseneksi, jolloin saisi alennusta tanssitunneista kesällä. Tekisi myös vähän mieli ilmoittautua töihin flamencoviikoille, mutta työ on vapaaehtoistuötä eli palkkaa ei tule, joten en sitten tiedä. :P
Kävin päivällä vetämässä tanssipajaa 13-18 vuotiaille nuorille ja hauskaa oli. Pelkäsin koreografian olevan liian helppo, mutta helpotuin huomatessani että koreografia oli vaikeustasoltaan juuri sopiva. (: Nyt on jalat "vähän" väsyneet, mutta olo on tosi hyvä.
Huomenna takaisin Tampereelle. :) Pitäisi kai alkaa lukea koeviikkoakin varten! :D
Nyt sitten on wanhat tanssit takana! (: Hyvin meni ja mekkokaan ei kokenut suuria tallauksia.
Wanhat olivat tosi ihanat ja kauniit, jatkot taas riehakkaat ja hauskat.
Eilen oli virallinen koomauspäivä ja koko päivän kohokohta olikin, kun kaverini tuli tänne istumaan iltaa. Oli jälleen kerran ihana vain jutella IHAN KAIKESTA taivaan ja maan välillä!
Tänään pitäisi lähteä talviriehaan tanssimaan Hatanpäälle ja olen flunssassa. :s En tykkää!
Tulisi jo kevät. En tykkää kun kaikki ihanat kenkäni vain lojuvat lattialla käyttämättöminä. :D
Kivaa viikon alkua! Minä koitan olla tanssimatta liian riehakkaasti ja parannella itseäni!
Oon tullut sellaseen tulokseen, että jonkinsortin masokisti täytyy olla, jotta kykenee tanssimaan (tai yleensäkkin urheilemaan) monta vuotta putkeen. Nyt on kahdeksas vuosi menossa ja aina on tanssista tullut nautinto kivun voittanut. (: Toivottavasti koskaan ei asetelma muutu!
“You've gotta dance like there's nobody watching, Love like you'll never be hurt, Sing like there's nobody listening, And live like it's heaven on earth.” ― William W. Purkey
( ^ hyvä neuvo kaikille!!!)
Sain inspiraation mun ensvuoden näyttämötyön diplomiin, eikä muu oo oikeestaan päässä pyörinytkään. Enempää en viitsi vielä paljastaa... (;
Nyt uittelen jalkoja kuumassa suolavedessä ja koitan alkaa väsäämään läksyjä. (Ei hyvä!)
Harvinaisen turha teksi, mutta tulipahan kirjoitettua! :D
