Happy bang New bang Year!

Vuosi 2013 on palauttanut uskoni epäonnenlukuun 13. Kuluneen vuoden teema, kaikkien vastoinkäymisten myötä, olisi voinut olla "Turpaan tulee, niin että tukka lähtee". Siksi tahdonkin vuoden viimeisen blogipäivitykseni käsittelevän kaikkia niitä ihania, mukavia, hienoja ja hyviä asioita, joita vuosi 2013 on tuonut!

Tässä siis "muutamia" päivämääriä, jotka tekivät, kaikesta huolimatta, vuodesta 2013 elämisen arvoisen!

22.1.2013 Näyttämötyöndiplomini arvosteltava näytös

31.1.2013 Yksi lensi yli käenpesän ensi-ilta

7.2.2013 Abivapaat. (Armottomat ylppäreihin lukeminen sekä bilettäminen alkavat)

13.2.2013 Potkiaiset

14.2.3013 Penkkarit

24.3.2013 Kävin ensimmäistä kertaa avannossa.

26.3.2013 Rakastuin uuteen harrastukseeni. Tankotanssiin. <3

7.5.2013 Teatterikorkeakoulun pääsykokeet

31.5.2013 Muutto takaisin Vesilahteen

1.6.2013 Lakkiaiset, meikäläisestä tuli ylioppilas!

3.-28.6.2013 Paras kesätyöporukka lasten leireillä!

8.8.2013 Ensimmäisen shamanikurssini ja uudenlaisen elämäntyylin "aloitus".

16.-19.8.2013 Espanjan reissu kahden ystäväni kanssa.

1.9.2013 Virallinen muutto Ala-Pispalaan!

2.9.2013 Aloitin tanssinopettajana Lempäälässä

4.9.2013 Jatkoin flamencoa puolen vuoden tauon jälkeen <3

14.9.2013 Tuparit!

26.9.2013 Tarkastaja tulee-näytelmän ensimmäinen kokoontuminen.

9.11.2013 Kaksi rakasta ystävääni lähti 2 kk Austraaliaan ja vietimme heidän läksiäisiään.

24.12.2013 Pikkusiskoni pääsi jouluksi Tayssista kotiin! <3

31.12.2013 Istun kahvimukin kanssa koneen ääressä ja kirjoitan. Muistelen kulunutta vuotta ja totean, että onneksi näitä hyviäkin päivämääriä mahtui vuoteen monta. Illalla suuntaan ystäväni mökille ja siitä mihin sitten ikinä jalat vievätkään, mieli haluaakaan.... ja tietty kuskin autonpyörät kääntyy. :D

Hyvää uuttavuotta siis kaikille ja tehdään vuodesta 2014 rutkasti parempi kuin edeltäjänsä! <3

((oo))

Ihan vain hyvän biisin jakamisen nimissä: 

Sia ei taaskaan jätä kylmäksi! <3

Koitan keksiä itselleni jotain fiksua tekemistä ennenkuin alan valmistautua illan Halloween partyihin. Kuitenkin jostain kummasta syystä sänky ja Sinkkuelämää boksi taas tuntuvat houkuttelevammalta vaihtoehdolta kuin esimerkiksi tiskaaminen, roskien vienti tai siivoaminen... Lenkillekkään en flunssaisena viitsi lähteä, joten eikös sitä pitäisi silloin huilata ihan kunnolla ? ;)

Varasin pitkästä aikaa itselleni tankotanssi tunteja. Tankoilu on jäänyt harmillisen vähälle, kun selkäkipu, kesäflunssa, akilesjännesärky ja syysflunssa ovat tulleet tielle... Jos vaikka päättäisin, että ensiviikolla mihinkään paikkaan ei satu! HYVÄ DIILI!

“Be yourself; everyone else is already taken.”

Eilen terassilla ja myöhemmin illalla Minibaarissa (Josta muuten oikeasti saa Tampereen parhaita drinkkejä!) tuli moneen kertaan puheeksi kavereiden kanssa muutokset joita olemme kokeneet lukion, mutta varsinkin nyt aivan muutamien kuukausien aikana. Kuinka ihmiset ovat alkaneet tajuamaan, että nyt olisi hyvä aika astua taas lähemmäksi sitä minää, joka kukin haluaa olla. Oli upea kuunnella, kuinka eri vaikeuksia voittaneet ystäväni olivat onnellisia, iloisia, tyytyväisiä siihen mitä kohti he ovat menossa. Kaikilla on aikaa hengittää ja olla ja elää. 

Itselläni muutokset lähtivät käyntiin jo muutama kuukausi sitten ja edelleen olen onnellinen suunnasta jonne olen, ehkä joskus hitaasti, mutta ehdottoman varmasti menossa!

Olen viettänyt ihanaa viikonloppua asuen ystäväni kämpillä. Kiitos hänelle siitä! <3 On ollut ihanaa nähdä ystäviä ja myös viettää aikaa ihan itsekseen itsensä kanssa. Yksin oleminen (omasta tahdostaan) on uskomattoman rentouttavaa. Sunnuntaina pääsen vihdoin ja viimein tankotunnille! Ensi viikolla työt lasten leireillä jatkuvat normaalisti ja on aika palata maalaiselämän arkeen. Ei sekään huono... (:

Nyt en tiedäkkään mitä musiikkia tähän linkkaisin. :D Linkatkaa te siis vuorostanne minulle kommentoimalla ! (:

Viimeinen Suvivirsi - kolme vuotta, kolme yötä.

Kuuntelin tätä kirjoittaessani. Kuunnelkaapa te taas lukiessanne! (:

Nyt kai on sitten sen hetki, kun kirjoitan viimeisen tekstini lukiosta. Ylioppilasjuhlat lauantaina alkavat olla jo suunnittelujen puolesta loppusuoralla.

Törmäsin tänään kesätyöpalaveriini mennessä vanhaan yläaste aikaiseen luokanvalvojaani. Hänen kanssaan hetken keskusteltuani hän kysyi "No kerro nyt miltä se tuntui, kun ensimmäisen kerran tajusit Tykissä että saat olla kuka olet ja saat olla hyvä siinä missä olet?" Tämä oikeastaan kiteyttää kaiken.

Yläaste oli suoraansanottuna elämäni kamalimmat kolme vuotta. Hauskaa siksi onkin, että seuraavat kolme lukiovuottani ovat olleet tämän hetkisen elämäni parhaimpia vuosia! :) Joskus olen tämänkin kai sanonut ääneen, mutta mielestäni kun sanotaan, että "lukio on ihmisen parasta aikaa" niin itseasiassa kyse ei ole oppilaitoksesta, vaan niistä ihmisistä. Olen saanut kolmen vuoden aikana tutustua aivan upeisiin persooniin ja olen saanut ihania ystäviä, joihin tiedän pitäväni yhteyttä kenties lopun ikäni! (:

Lukio on myös toiminut henkisenä kasvattajana. Kaksi viimeistä vuottani asuin omillani, jossa tietysti vastaan tuli minulle pieni kasvun paikka. Pikkuhiljaa ovia paiskovasta "kukaan ei ymmärrä mua" -angstisesta teinistä kasvoi nuori, (ainakin jollain mittapuulla) tasapainoinen, itsevarma nainen. 

En edes osaa sanoiksi pukea kiitollisuuttani kaikkea kohtaan, kaikkea mitä nämä kolme vuotta ovat sisältäneet. Olen ottanut taas suuria askeleita kohti sitä minää joka minusta joskus tulee, joksi haluan tulla.

Olen kääntänyt uuden sivun elämässäni ja tuossa talvella poltinkin vanhan elämäntapani pienen paperilapun muodossa. Vielä en ole valmis, olenkohan koskaan valmis, mutta nyt ja aina olen - minä.

Kiitos <3

That's why the lady is a tramp!

Kirjoitin muutama teksi sitten kuinka on sellainen olo, että tästä tulee muutoksen kevät ja kesä. Myös muutamat muut merkit ovat vinkanneet siihen suuntaan ja nyt alan ymmärtää kuinka oikeassa olinkaan.

Muutan kolmen viikon päästä takaisin Vesilahteen. Lähes kaksi vuotta yksin asumista ovat siis pian ohi. Seuraavat viikot siis täyttyvät vanhan huoneeni siivoamisella ja muuttolaatikoiden täyttämisellä. Suoraan sanottuna hieman hirvittää. Tässä ajassa kun on ehtinyt jo luoda itselleen omat rutiinit, jutut, asiat mitä voi tehdä kyselemättä ja itsekseen. Kaksi taloutta siis sulautetaan takaisin yhdeksi.

Muutosta tapahtuu myös koulu/opiskelumaailmassa. Lukio jää taakse ja nyt on varmistunut että ensivuoteni menee välivuotta vietellessä. Kuitenkin kaveriporukastammekin varmasti useammat lähtevät kauemmas opiskelemaan ja jokatapauksessa ei ole enää mitään jokapäiväistä jonka takia ihmisiä näkisi. Jännityksellä jään seuraamaan mihin suuntaan ihmisten elämät lähtevät lutviutumaan ja varsinkin mihin oma elämäni suuntaa tästä. 

Töitä ei ole tullut mistään, mutta kova haku on päällä silti. Tänä aamuna lähti taas pari hakemusta, eli jo se on kumma jos ei kohta tärppää mistään. Parastahan olisi, jos jo nyt löytäisi sellaisen työn missä voisi olla koko välivuoden. Jää nähtäväksi miten käy...





Nyt kuitenkin taidan jatkaa päivän teemaa eli laiskottelua. Sain kuitenkin itseäni sen verran ulos, että ostin itselleni kengät ylppäreihin. Hyvä minä! 

Päivä on kulunut Lady Gagan ja Florence and the Machinen kanssa, eli tässä teillekkin jotain:

Rajat on?

Avartavat pari viikkoa koulunkäyntiavustajana ala-asteella ovat nyt takanapäin. Kyllä ovat kouluajat muuttuneet sitten mun ala-asteeni! 

Viikonloppua olen päässyt taas nauttimaan Tampereella ystävieni seurassa ja sama jatkuu ensi viikollekkin. Vappua odotellessa! (;

Fiilikset heittelevät taas kärrynpyöriä päässäni, mutta juuri tällä sekuntilla tuntuu hyvältä. Ehkä yksi syy siihen on tämä biisi:

Eteenpäin menemisen pelko on suuri, mutta mitä muita vaihtoehtoja meillä on kuin mennä eteenpäin.

Live Love Let

Tän kevään teema on muutos. Niin mä ainakin uskoisin. Jotain muuttuu, on vaan sellainen olo. Hyvällä tavalla tosin.  (:

Rakas ystäväni vei mut eilen avantoon! :D Se oli ihan mahtavaa! Kannattaa kokeilla, vaikka kylmä vesi ei kyllä kieltämättä hirveesti houkuttelekkaan maaliskuussa. 

Tänään ne sitten loppuivat. Yo-kirjotukset. Espanja meni miten meni, mutta se ei enää huoleta. Olo on hyvä! (:


Kävin pitkästä aikaa laulutunnilla ja sen kyllä äänestä huomasi. Noh, tästä tää taas lähtee! Huomenna on tankotanssitunti ja lupasin lähteä katsomaan ystäväni keikkaa. (;

Mutta tämän illan ajattelin olla vaan. Olla ja hengittää. Olen oppinut arvostamaan päänsäryttömiä hetkiä, kun viimeiset 2 viikkoa on päivittäin useita kertoja tuntunut että pää halkeää. 

Nauttikaa elämästänne ihmiset! (:

Relax, take it easy!

Istun pitkästäaikaa yksin kämppäni sohvalla ja ehdin taas avata koneen ja kirjoittaa. 

On upeeta, kuinka olen tän talven aikana tutustunut upeisiin ihmisiin, upeisiin ajatusmaailmoihin, upeisiin hoitomenetelmiin, metodeihin yms... Olette ihmiset mahtavia!

Kirjoituksia olisi vielä kaksi kappaletta jäljellä. Ruotsi kiusaa ensi maanantaina ja espanja sitä seuraavana maanantaina. Mutta sitten tämäkin rumba on ohi. Olen yrittänyt suunnitella mahdollisimman paljon elämää kirjoitusten jälkeenkin, (mm. varaamassa tankotanssitunnin JEE) jotta ei tulisi sellainen olo että kirjoitukset ovat jokin iso piikki jonka jälkeen ei ole elämää hetkeen.

Musta tuntuu, että olen oppinut tänä tavena jotain tosi tärkeää. Oon oppinut nimittäin hengittämään. On edes turha laskea niitä keroja kun joku on sanonut mulle "rauhotu, hengitä" mutta ehkä mäkin alan oppia. Asioita tapahtuu, kaikella on jokin tarkoitus ja se, mihin mä voin vaikuttaa on että miten mä reagoin tapahtuviin asioihin. Oon kyllästynyt turhanpäiväiseen stressiin ja keuhkoamiseen. Tulevaisuus... se vaan tulee ja tapahtuu, ja ihan varmasti siitä meistä jokainen nauttii, jos vain asennoituu oikein. 

Myös itselleen riittäminen on ollut pöydällä tässä viimeaikoina. Pieni perfektionisti mussa oli keksinyt sellaisen sanonnan kuin "aina voi parantaa", mutta nyt musta tuntuu, että käsken sen perfektionistin vaieta. Aina ei tarvitse parantaa. Joskus riittää vaan että tekee, on, menee... mitä vaan... Toivoisinkin, että voisin lähettää samanlaista positiivista energiaa muille jota minulle lähetettiin. "Te ootte hyviä, te riitätte."

Tulipas taas yllättävän syvällistä tekstiä... noh sitä se kai teettää kun pitää liian pitkän tauon kirjoittamisesta... (:

Haluaisin linkata tähän jotain hyvää musiikkia, mutta koneeni on nyt kanssani eri mieltä kaikkien videoiden, biisien yms. pyörittämisestä... Kuunnelkaa siis ihan omatoimisesti jotain kivaa musaa! (:

Let your secrets hypnotize

Eilinen Ranska-ilta sujui, muutamia mutkia lukuunottamatta, hyvin! Ihana nähdä pitkästä aikaa ihmisiä jotka ovat tässä lukuloman aikana vain kadonneet!

Piti alkaa raapustamaan Teak-ennakkotehtäviä (ties kuinka monetta kertaa) mutta taas jälleen kerran inspiraati oli ihan täysin hukassa. Teinpä siis saman mitä harrastin viimekesänä diplomini kässäriä kirjoittaessa. Lähdin ulos kävelemään ja ihmettelemään. Nyt sisälle palattua voin sanoa että jos ei mitään muuta niin ainakin nyt on helpompi taas hengittää. (Ihan fyysisestikkin. Viimeviikkoisesta kuumeesta jäi jotain keuhkoihin joka muistuttelee aina aika-ajoin olemassaolostaan!) Saa nähdä kuinka paljon inspiroi enää vuokran maksamisen jälkeen... ei muutakun nettipankkiin mars ->

Look at all of the damage you have done in time
You can see what a savage I’ve become, in my eyes
If you look in my heart you will find

No love, no light, no end inside
And I’m looking for a miracle
And I’m looking for a miracle
But I hope, I pray, and I will fight
Cause I’m looking for a miracle
Cause I’m looking for a miracle

And the Oscar goes to...

Viime yö oli ihan mahtava, mahtavassa seurassa! <3 Oscareitten valvojaisista selvittiin hengissä ja VALVEILLA! :) Tasta hyvä jatkaa torstaina! ;)

Mun piti kauheesti käydä katsomassa näitä "Isoja" ehdokkaita kuten Argo ja Pi:n elämä ennen gaalaa, mutta eipä sitten tullut käytyä... Ehkä nyt sitten voisi.. :D

Tuntuu että on tulossa jännä kevät... Hassua ajatella, että lukulomasta on jäljellä enää 2 viikkoa ja kirjoituksetkin ovat kohta jo ohi! Teak ennakkotehtävien tekeminen rassaa mieltä tällähetkellä eniten, mutta onhan tässä vielä aikaa... kokonaista yksi viikko! :D

Totesin viimeviikolla että tulevaisuus on avoin ja valoisa... tämän talven aikana on herännyt myös uusiavanhoja mielenkiinnonkohteita taas henkiin... saa nähdä kuinka käy. On hienoa, miten talven aikana on saanut oppia asenteen "kaikesta selvitään". (: Mikään ei enää oikeastaan pelota. Ei mitä ilmeisemmin väkisin tuleva välivuosi eikä työpaikan puute... eikä oikeastaan mikään muukaan. :)

Elämästä nauttiminen on aikas hieno taito!

Taidan loppuviikoksi muuttaa kaverilleni ja lukea siellä historiaa, ruotsia ja espanjaa... Kyllä tästä selvitään! (:

All I Need

Tässä kaiken kiireen, stressin ja uupumuksen keskellä olen taas pysähtynyt ajattelemaan mitä ihan oikeasti me teemme itsellemme ja toisillemme. Pääsen tällä hetkellä suraamaan monen stressaantuneen teatteri-ihmisen ja monen stressaantuneen abin elämää ja kaikkien huulilla on sama lause. "Mulla on niin kiire, eikä aikaa riitä mihinkään" Itsekkin tätä lausetta viljelen paljon, mutta olen pikkuhiljaa huomannut, ettei se hyödytä mitään. 

Olemme kaikki väsyneitä, ihan kohta loppuun palaneita ja stressaantuneita ja silti pitäisi vielä hetki jaksaa painaa. Mielestäni tällaisina hetkinä olisi erittäin tärkeää pitää huoli sekä omasta, että toisten psyykkisestä kunnosta. Kuitenkin olen huomannut, että ajan puutteesta, stressaantuneisuudesta ja muutenkin itsensä lujille pistämisestä on tullut jonkilainen kehuskelun aihe "minä olen tehokas, minä jaksan, minä poltan itseni loppuun." Onko siis oikeastaan ihailtavaa kun joku uurastaa niin, ettei hän enää tiedä itkeäkkö vai nauraakko väsymyksestä ja stressistä...

Oman elämänsä päivittelyssä unohtuu usein se, että jollakulla muullakin voi olla rankkaa, jollakulla muullakin voi olla kiire, jollakulla muullakin voi olla paha olo... Kaverin avautumis yritykset tyssäävät kuin seinään, kun vastaamme heille pikaisesti takaisin "no voivoi" ja jatkamme omaa valitustamme vapaa-ajan puutteesta ja tekemättömistä hommista. "Et sä osaa ees kuvitella kuin rankkaa mulla on!" 

...niin...

Ihmissuhteet perustuvat vuorovaikutukseen, kommunikaatioon, puhumiseen ja kuuntelemiseen. Joskus kaverille riittäisi se, että saisi välillä vuodatettua jollekulle muulle murheitaan ja stressinaiheuttajiaan. Miksi me sitten emme kuuntele? Onko se ihan oikeasti niin vaikeaa luopua edes hetkeksi siitä "raskaiten raataneen" -tittelistä? 

Eikö maailma pyörikkään minun ympärilläni?

Itse olen kuolemanväsynyt, mutta uskon (JA TOIVON) että 2-3 viikon jälkeen helpottaa, hetkeksi. Tällä hetkellä en kuitenkaan stressilleni mitään voi. Voin ulkoilla, koittaa syödä hyvin, nukkua pitkiä yöunia yms. mutta olen luonteeltani perfektionisti teatterin suhteen, eikä niitä ylioppilaskirjoituksiakaan voi vähätellä paineitten luojana. Mitä kuitenkin voin tehdä silloin kun en omalle stressilleni voi mitään, on auttaa jotakuta muuta samassa tilanteessa olevaa jaksamaan. Vertaistuen antaminen on tällaisessa tilanteessa lähes ainoa asia, mitä voit toisen ja itsesi hyväksi tehdä. 

Koitetaan nyt siis selvitä kaikki hengissä elämästä... (?)

¡ Besos y abrazos !

2013

Joulut juhlittu ja lomatkin alkaa olla pikkuhiljaa lomailtu. Palasin tänä aamuna yhdeksältä Tampereelle ja tuntui että kaikki muut vielä nukkuivat. Aamu seitsemän herätys ei tuntunutkaan niin pahalta kuin oletin, vaikkakin nyt hieman alkavat luomet painaa ja muistuttaa huonosti nukutusta yöstä. 

Joululoma oli erittäin kaivattu ja tarpeellinen huilaus paussi sekä henkisesti että fyysisesti. Energiapulasta kärsineenä oli ihan mukava todeta ensimmäisenä loma-aamuna Vesilahdessa " the sweetness of waking up late" (; Unirytmi on nyt mukavasti käännetty päälaelleen, eli tulevan yön uuden vuoden juhlinnasta ei pitäisi tulla ongelmaa. (;

Vietin suurimman osan lomastani maalla perheeni kanssa. Kuinka ihanaa taas olikaan tulla jokapäivä valmiiseen ruokapöytään, katsella päivät pitkät televisiota ja VAIN OLLA! Näytelmäharkoistakin (diplomia lukuunottamatta) on ollut joulutaukoa, joten olen melkolailla pystynyt keskittymään olennaiseen ; lomailuun. <3

Okei, hieman täytyy itselle nostaa hattua, sillä olen nyt kolmena päivänä lukenut historiaa! Kirjoituksiinkaan nyt kuitenkaan kun ei ole ihan tuhottoman pitkää aikaa.

Tänään kuitenkin ajattelin olla lukematta! Lähden kohta ystävälleni viettämään  päivää/iltaa/yötä/uutta vuotta/ mitä vaan! Nyt toivotankin kaikille hyvää uuta vuotta! Lupauksia en muista koskaan tehneeni uutena vuotena... tai sitten olen.... mutta en muista olenko pitänyt lupaukseni... kun en muista! :D Taidanpa siis jatkaa vaan perinnettä tänäkin vuonna! 



ZikZak

Minussa on ongelma, jokin virhe ohjelmoinnissa. Puutteita koodissa, korvaan arvaamattomuudella!

Taas on menty ja lujaa! 

Tiistaina ja keskiviikkona tuurasin flamenco opettajaani ja 5 tanssitunnin pitäminen ei ollutkaan mikään ihan helppo juttu, varsinkin kun itselläni ei ryhmien koreografiasta ollut juurikaan mitään hajua!

Hyvin kuitenkin selvittiin ja ihan tajuttoman hyvä mieli jäi! ((:

Tajusin taas tänään kuinka vähälle kaikki sosiaaliset kontaktini ovat huvenneet. Ystäväni kanssa vietimme mukavan päivän ja huomasimme että viime kerrasta oli kulunut melko kauan, liian kauan. Valitettavasti hän ei ole ainoa ihminen jonka näkeminen on jäänyt vähälle. Pahoittelut siis kaikille ihanille ystävilleni kiireisestä aikataulustani!!! <3

Aika kuluu nykyään nopeasti ja kalenteri näyttää siltä että ensivuonna tarvitaan isompi kalenteri taikka vähemmän tekemistä... hmm.. Lempäälän ja Tampereen välillä näytelmäreeneissä ravaamisesta on tullut jo melko rutiini, ihan mukava sellainen tosin.

Kaikkea tätä kiirettä helpottaa se ajatus että huomenna mulla on vapaapäivä ja viikon päästä alkaa joululoma!!! (:

ZikZak

These are a few of my favorite things

Mun elämän rakastaminen päättyi hieman lyhyeen ja podinkin viimeviikolla 39 asteen kuumetta kotona. Nyt taas elämä maistuu ja ihanaa, että lomaa on vielä hetki jäljellä! Hieman tänään jo masensi kyllä käydä ostamassa konseptipaperia ja vihkoja, mutta toisaalta lukion viimeinen vuosi tuo kaikkea jännittävää tullessaan. :D

Ei se kipeenä oleminen ihan aina oo ikävää. (;

Kaikki muutkin ovat hehkuttaneet joten minunkin täytyy. RHCP oli mahtava!!! Kyllä, olin paikalla. ;)

Tällaista tuli tehtyä heti kun vähänkään paranin.

Tänään on ollut kiva päivä kavereiden kanssa ja oon kävellyt ympäri Tamperetta PALJON! ;D


Tässä muutama lempiasiani pistetty yhteen Lindsey Stirling ja Phantom of the Opera! :)

ZikZak

Jospa onkin niin, että elän vain kerran!

Niin eletään sitten kunnolla!

Hämeenkadulla jonkinnäköistä katutaidetta ihmisten tavoista mennä nukkumaan ja nukkua.

Ihana päivä ihanan ihmisen kanssa takana. <3 Kahden ja puolen tunnin kävelylenkki ympäri Tamperetta saa kummia aikaan ja vaikka aamulla olinkin kuin myrskynmerkki, niin paistoi se päivä risukasaankin. (;


Kirpeän ja vihreän omenan ja kohta puolenlitran 7up:in jälkeen, on taas ihan kiva olo.


ZikZak

Kaikkea ja enemmän!

Hämeenpuisto klo.2 yöllä.

Ratinan sillan lähellä oleva puisto (mikälie)

Kun ei nukuttanut, opeteltiin kärrynpyöriä, käsilläseisontaa ja muuta mukavaa! :D

Ystäväni opetteli vesihiihtämään...

Miksi löysin keltaisia ja punaisia lehtiä heinäkuussa?

Kuvat ovat osa ystäväni mökiltä, osa kahden aikaan "Tampereen yöstä" ja osa vain jostain! :D


Kaksi viikonloppua Valkeakoskella koiravahtina sujuivat hyvin! (: En vain edelleenkään osaa päättää kumpi maistuu kamalemmalta; valmismarinoitu kana, vaiko valmiskaalilaatikko... hyi. Olen TÄYNNÄ säilöntäaineita! Onneksi äiti teki tänään Gambas Pil-Pil (tulinen tomaattikatkarapukeitto) (: <3

Tämänpäiväinen arvauskeskuksella käynti oli (yllätys yllätys) turha. Olen yskinyt nyt viimeiset 4-5 viikkoa ja todettiin vaan että "jos elokuun lopussa vielä yskittää, niin tule sitten uudestaan". Saan myös helposti allergisen reaktion pesuaineista yms. ja nyt vain todettiin että "laita nyt sitten sitä kortisonivoidetta jos tuntuu siltä". Huoh... Ainoa hupi oli odotushuoneessa kummia puhuva mies, jonka kanssa totesimme, ettei tarvitse tällaisilla kesäsäillä mennä rannalle. Voi mennä uikkarit päällä ulos ja kastua. Ja jos lihakset on jumissa, niin mikäpä muu auttaisi paremmin kuin sähköisku... hieman nauratti... Kävelin sitten terveyskeskukselta "lähikaupalle" (huomioikaa Vesilahden etäisyydet) ja muutaman metrin jälkeen totesin vesisateen vain yltyvän. Noh, läpimärkänä sitten kävin katsomassa vanhaa, yläasteaikaista kesätyöpaikkaani, jonka jälkeen sain itseni hilattua kauppaan.


Aluksi oli vaikea tajuta, ettei sateenvarjoa ole, jos sitä ei osta. Nyt ymmärrysvaikeutta tuottaa se, että jos sataa ja varjo ei ole mukana, kastuu!


Että näinkin jännittävä päivä! Jee.


ZikZak

Takaisin sivistykseen!

Vihdostaviimein pääsin palaamaan Tampereelle!!!


Rakas ystäväni halusikin viettää kanssani "hienoilupäivän" niinpä laittauduimme, kävimme ravintolassa ja kahvilla. Tulipa sitä hieman alennusmyyntejäkin kierreltyä ja mikä parasta, nyt on selvillä mun näyttämötyön diplomin juoni! Ei siis muutakuin kirjoittamaan pika pikaa!!!


Päivän saldo: 

GOSHin punainen kynsilakka, GOSHin trio luomiväri (kelt. tummanvihr. vaaleanvihr.) ja teetä!

Kun nyt mun puhelimessa on sellainen kamera, että sillä kehtaa ottaa kuvia, niin räpsäsimpä pari muutakin kuvaa! :D

Ja tässä vain parhaat!

Tarpeellinen löytö Indiskasta muutama viikko takaperin!

Luulen, että voisin pyhittää huomisen päivän näytelmän kirjoittamiselle, jotta päästäisiin hommassa taas eteenpäin.

Ei kai muuta kuin hyvää tiistai-iltaa itse kullekkin! :)

ZikZak

Just me, myself and I. Again!

Kun lähes kaikki muut kaverini ovat bilettämässä jossain päin Nokiaa on taas aikaa kirjoitella omia ajatuksiaan.

Sain eilen aivan mahtavan uutisen! Voin vain sanoa, että näyttämötyöndiplomiani rupeaa väsäämään HUIPPU PORUKKA!

Nyt vain paineet omalla kohdallani kasvavat, koska varmaankin ainoa asia jossa olen perfektionisti on teatteri. Tekstin täytyy olla hyvä, tarinan täytyy olla hyvä, mun täytyy olla hyvä...  Siinäpä sitä haastetta ihan tarpeeksi. :D

Ääneni alkaa taas palailla ja tottakai sitä on sitten pitänyt "vähän" lauleskella tänään. ;D Taas hetken osaa arvostaa terveenä olemista, kun 1,5 viikkoa on sairastanut. :P

Spidermanin uus näyttelijä on ruma! :D

(YKK)

Englannin kirjoituksiin voisin alkaa lueskella huomenna! :D

Nyt katselen C.S.I. Miamia, oon ihan koulussa kaikkiin murhasarjoihin!!!

Että näinkin viisasta aivotoimintaa tänään!

ZikZak

What can you see on the horizon?

Taas voisin kertoa että elän. Noh, ainakin melkein.


Viime viikko sujui todella nopeasti ja hyvässä seurassa ;) Kaikki 3 LOTRia tuli katsottua ja 2 ja 3 vielä pitkinä versioina. Aaah <3 Huomaan aina kokevani jonkinnäköisen katarsis ilmiön kun 3 loppuu ja kaikki leffat on taas tullut katsottua läpi. :D Ihanan tyhjä olo, enkä haluaisi lähteä pois fantasiamaailmasta. Kiitos kahdelle ihanalle ystävälleni, joittenka kanssa LOTRit katsottiin! :))

En vaan malttais oottaa!!!

Palasin keskiviikkona Vesilahteen ja olenkin siitä tähän päivään asti ollut kipeänä. Jee... Juhannusta ei meidän taloudessa oikein vietetä, joten toisaalta en missannut mitään.


Kavereita alkaa jo pikkuhiljaa olla taas ikävä, joten ensiviikolla taas kaupunki kutsuu! (;


Good night, sleep tight, don't let the bedbugs bite!

ZikZak

Paikoillanne!

Leffoja, inkkareita, vesisotaa, vaahtokylpyä ja hyvää musaa...

ON IHAN JEES OLLA TYKKILÄINEN!

Tosiaan toisiksiviimeinen koulupäivä sujui melko märissä mutta hauskoissa tunnelmissa. Rellulaiset tuli kasteltua ja osa uskalsi jopa vaahtokylpyyn! Ainakin oma ääneni on aivan käheänä TYK huutojen huutamisesta! :D

Kävin vielä illalla kaverin kanssa kahvilla ja kivaa oli ((: Kiitos vaan!

Oli vain pakko tehdä tämä päivitys, kun tajusin, ettei Valmiina-Paikoillanne-Hep päivitys triio oikeen toimi, jos en tee päivitystä nyt! :D (Eikä se edes mene noin...)

JEEEEEEE ENÄÄ 1 PÄIVÄ!

ZikZak

Rakastuin!