Buto-Flamenco

Sain toissaviikolla sähköpostissa kehotuksen osallistua ilmaiseen buto-flamencotyöpajaan. Buto on Japanistä 50-luvulla lähtenyt teatraalinen "improtanssi", josta en ollut juuri kuullut aikaisemmin ja flamencoa nyt onkin tullut harrastettua n.8 vuotta. Kahden päivän tiiviskurssi houkutteli sen verran, että päätin osallistua.

Tunti oli erittäin valaiseva, puhdistava, ajatuksia herättävä, inspiroiva..... Improtanssi on aina kiinnostanut minua. Nyt tanssimme lähes kolme tuntia, hieman eri asioihin eri harjoituksissa kiinnittäen huomiota, improamalla. En miettinyt koreografiaa etukäteen, annoin kaiken liikkeen tulla fiiliksen mukaan ja kropan viedä. Tunsin kuinka musiikki, kehoni ja mieleni sulautui ikäänkuin yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tajunnanvirtana liikkui salissa. Ruma treenisali katosi silmistäni, en kuullut vieressäni tanssivia muita ihmisiä, olin vain ja annoin mennä. 

Tiedän, voi kuullostaa utopistiselta, että musiikki ja liike saa tällaisia tuntemuksia aikaan, mutta niin vain oli. Nauroinkin yhden monista tajunnanräjäyttävistä harjoituksista jälkeen, että tätämenoa keksin elämän tarkoituksen! :D Ilmoitan jos näin käy!!! :DDD

Kolmen tunnin jälkeen tunsin fyysisesti ja psyykkisesti voivani hyvin. Tanssiessa tuli harjoitettua jonkinlaista itsetutkiskelua samalla, sillä flamenco ja buto molemmat lähtevät ihmisestä itsestään, sisältäpäin. Tunne on mahtava, kun tanssiessa keskittyy niin paljon, että hiki virtaa jo aivan pienenkin liikkeen seurauksena.

Luulen että huomisen tunnin jälkeen en jätä tanssi-improilua tähän, vaan koitan oikeasti saada jonkunnäköisen prokkiksen työnalle (niitä kun minulla ei ole vielä tarpeeksi! (; ) Sanonpahan vain; ihmiset, tanssikaa, laulakaa, kokekaa... eläkää! 

ZikZak