Naapuri

Luin tuossa muutama viikko siteen Marius Ivaškeviciuksen "Naapuri" näytelmän ja aattelin nyt vähän ruotia sitä teille.

Lyhykäisyydessään "Naapuri" kertoo naapurustossa tapahtuneesta murhasta ja sen selvittelystä. Kun takakannen juoniselostuksen lukee luulee tarttuvansa aivan tavalliseen murhamysteeri näytelmään. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin.

"Naapuri" on täynnä hyviä kohtauksia, jotka olisi mielenkiintoista toteuttaa lavalla, tai vaikkapa ohjata. Haastetta kokonaisen näytelmän ohjaamisessa kuitenkin varmasto olisi, sillä kohtaukset eivät liittyneet välttämättä toisiinsa ja ajassa hypittiin kymmeniäkin vuosia eteen- ja taaksepäin.

Näin jälkikäteen mietin, että jos olisin enemmän tietoinen Liettuan historiasta olisin varmasti ymmärtänyt näytelmän sanomasta vähän enemmän.  Ivaškeviciuks on liettualainen näytelmäkirjailija ja hän on syntynyt vuonna 1973. Uskonkin "Naapuri"n käsittelevän jossain määrin Liettuan Neuvostoliiton vallanalla ollutta aikaa.

Suosittelen kyllä "Naapuri" näytelmän lukemista, mutta ehkä kuitenkin mieluiten sellaisille jotka ovat joko erittäin avoimia kaikenlaiselle kirjallisuudelle tai ns.moderni näytelmäkirjallisuus on entuudestaan tuttua.

(Harmi vaan en löytänyt netistä yhtän hyvää kuvaa näytelmästä.)

Lämpimiä syyspäiviä!

ZikZak

All I want is dance!!!

Mitenköhän tää on aina niin että kun mulla on paikat rikki niin kauhee koreografiainspis iskee!

Flamenco, hip hop, nykäri MITÄ VAAN!!! Sit on vaan pakko mennä, ja antaa kropan valittaa  myöhemmin.


Itseasiassa musta tuntuu et tanssi toimii myös tietynlaisena kipulääkkeenä. Kun tansii ei huomaa vaikka jotain paikkaa vähän kolottais. Sama pätee myös kaikenlaisiin mielenterveydellisiin juttuihin! Tuntuu et kaikki jauhaa siitä kuinka tanssin kautta voi "ilmaista itseään ja omia tunteiaan" mutta niin se vaan on! Aina ei trarvii ittekkään tietää täysin mitä tuntee, kun tanssii se fiilis pääsee valloilleen ja sillä tavoin sen olon (niin negatiivisen kuin positiivisenkin) saa purettua ilmoille. Oon myös huomannut, ettei aina tarvitse osata tanssien teorioita, että voisi tanssia. En ole käynyt kuin flamenco tunneilla ja silti väitän tanssivani välillä (improlla) hip hoppia taikka nykytanssia.

Kävin muuten viimeviikolla tankotanssimassa!
Oli aivan älyttömän kivaa, suosittelen!

 Oon jo pitkään halunnut totteuttaa vähän suuremman kaavan ideaa. Koota isohko porukka, tehä koreografia ja mennä tanssiin se jonnekkin julkiselle paikalle ilman, että ihmiset tietää mitä tulevan pitää. Myös tietynlainen impotanssi on alkanut kiinnostaa mua ja sitäkin ois kiva tuoda katukuvaan. Oon saanut/hakenut kauheesti ideoita ja aiheita juurikin Tampereen kaduilta ja puistoista. Kuinka moni oikeesti on ajatellut, että mitä kaikkee saa tehtyä liikennemerkillä, puistonpenkillä ja vaikkapa bussipysäkillä. :D 


Jotkut voi nyt tietysti ajatella että "ihme tanssihörhö" Mutta so what! Siitä vaan! Mä rakastan tanssimista ja halusin nyt vaan jakaa teillekkin vähän tätä tanssin ilosanomaa! :)

 

Tässä vielä muutamia biisejä, jotka tällähetkellä mua inspaa:http://www.youtube.com/watch?v=BlVULAkwDnw

http://www.youtube.com/watch?v=iyOImg1LPEQ

http://www.youtube.com/watch?v=L48JPT40llI

 (Siinä aikamoinen kirjo kaikkee!)

Kivaa viikonalkua!
ZikZak

Italia V

Tänään herättiin aamulla viiden jälkeen ja pakattiin loput tavarat. Taxi saapui hotellin pihaan ajallaan (6.30) ja aamu ruuhkaa ei ollut, joten olimme lentokentällä jo 7.00. Siinä sitten odotimme kaksi tuntia lennon lähtöä.


Lento oli ehkä elämäni kamalin! Ilmassa oli kamala määrä ilmakuoppia ja ajoimme ilmeisesti ukkosmyrskyn läpi sillä kone poukkoili ja tärisi paljon. Olen muutenkin melko hysteerinen lentokoneessa ja tämä "pikku" turbulenssi sain kyllä minut kauhun valtaan. Saa nähdä kuinka pitkän ajan päästä minut saa taas lentokoneeseen.


Suomessa satoi räntää kun astuimme ulos koneesta ja kylmä oli. Kyllä heti tuli ikävä +30C Milanoa. Minulla oli vielä miekkailutunti ja lähdimmekin käymään Tampereella miekkailemassa. Ja vettä sataa!


Nyt koitan keksiä millä konstilla saan huoneeseeni lämmityksen. :D Äidinkielen novelli-/runoanalyysi kokeeseenkin voisi lukea.... mutta toisaalta... :D




Kivaa syysiltaa!


ZikZak

Italia IV

Tänään sitten tuli käytyä Bergamon vanhassa kaupungissa ja kauppakeskus Orio centerissä.


Aamulla saimme kuulla, että Bergamon keskustaan menee tänään vai kaksi bussia ja samoin pois keskustasta. Päätimme tilata (taas kerran) taxin, joka veikin meidät aivan keskelle Bergamon vanhaa kaupunkia. Vanhasta kaupungista äiti löysi itselleen huivin, mutta kamala vesisade haittasi paljon menoa. 


Päätimme mennä bussilla vanhasta kaupungista Bergamon keskustaan, jossa kävimme kahvilla. Tilasin itselleni kaakaon, mutta kun se saapui pöytään huomasinkin saaneeni kuumaa suklaakiisseliä, klimppeineen päivineen. :D 


Kun vesisateesta ei tullut loppua, otimme suunnan kohti Orio centteriä, joka on kuulemma Euroopan isoin kauppakeskus. Noin kolmen tunnin shoppailun jälkeen mukaamme tarttui tuliaisia ja minulle tosi hieno talvitakki. Kävimme syömässä sushia, jonka jälkeen lähdimme taxilla takaisin hotellille. 


Huomenna meidän pitäisi saada taxi hotellillemme aamulla kello: 6.30. Saa nähdä kuinka onnistuu, Italiassa kun kaikki (myöskin aika) on hyvin suurpiirteistä. Olemmekin laskeneet rutkasti ylimääräistä aikaa sen varalle, jos jokin ei menekkään ihan niinkuin on suunniteltu. :D Tänään päivä jatkuu tavaroitten pakkaamisella ja laukkujen punnitsemisella.


Tanti saluti


ZikZak

Italia III

Tänään olikin suunnitelmissa lähteä Milanoon viettämään shoppailupäivää.

Sokerin täyteisen aamupalan jälkeen lähdimme hotellin respaan ostamaan bussilippuja. NOH! Virkailija pahoitteli ettei voi myydä meille lippuja, koska ei löydä lokeron avainta jossa lippuja säilytetään. Hän kuitenkin neuvoi, että läheisestä kirjakaupasta saisimme liput ostettua. Kirjakauppias, erittäin huonolla englannilla, selvitti meille että jossain päin, vasemmalla, on kioski josta saamme liput. Tässä vaiheessa kyselimme että emmekö voisi ostaa bussilippuja bussista kyytiin noustessamme. "Ette! Tämä on Italia!" vastasi nuori neiti kassan takana. Ehkäpä noin kilometrin kävelymatkan jälkeen tosiaankin löysimme lehtikojun josta ostimme liput. 

Rautatieasemalla lipun osto automaatista sujui mutkitta (yllätys, yllätys) ja pääsimme helposti junaan. Tunnin junamatkan jälkeen hyppäsimme pois valtavankokoisella rautatieasemalla, Milanon keskustassa. Siitä lähdimme kävelemään kohti eilen merkkaamiani vaatekauppoja ja Duomoa.

Pysähdyimme kävelymatkallamme syömään ravintola Bianco Latteen. Ruoat olivat todella hyviä ja valtavan kokoisia. Italiassa on täysin erillainen koira kulttuuri, kuin meillä Suomessa. Syödessämme sisällä ravintolassa, pahinpaan ruuhka-aikaan, sisään marssi peräti kolme pariskuntaa pikkukoiransa kanssa. Yhdelle koiralle tuotiin jopa tuoli ja niin se katseli kopastaan tuolinpäältä kun omistajansa söivät. Kun lähdimme ravintolasta huomasimme, että jono oli kasvanut ulko-ovelle saakka. Satuimme siis todella hyvään aikaan syömään!!!

Ja sitten se alkoi! Aivan mieletön shoppaaminen! :D Kiertelimme varmaan 50 eri liikkeessä ja kävelymatkaa tuli yhteensä n.10km. Mukaani tarttuivat: nahkatakki, kengät, farkkuliivi, shortsit ja poncho. Kuvia en, harmi vaan, saa tänne ainakaan ennen tiistaita. Meillä kun ei ole minkäänvaltakunnan kameran johtoja mukana!

Kun shoppailut oli shopattu ja kaiken maailman Italianherkut syöty, alettin pikkuhiljaa valmistautua takaisin Bergamoon lähtöä. Junaliput asemalta ostettuamme ehdimme vielä kierrellä rautatieaseman sisällä olleissa muotiliikkeissä. 

Pian huomasimme, että sää oli muuttunut radikaalisti. Kaunis ja kuuma helleilma oli muuttunut ukkosmyrskyksi. Hetkenaikaa Milanon rautatieasemalta olivat sähkötkin poissa, mutta onneksi matkaan lähdettiin vain muutaman minuutin viivellä. 

Bergamon rautatieasemalla odottelimme luultavimmin n. vartin taxia, jonka jälkeen pääsimme hotellillemme. Nyt on ihana käydä suihkussa pesemässä kaupungin pölyt pois ja mennä vällyjen alle! Huomisen sää on kuulemma samallainen kuin tänäiltana, mutta ei saa masentua! Lähdemme käymään Bergamon vanhassa kaupungissa, mikäli respan henkilöt ovat löytäneet avaimet lukolliseen lippukaappiin. :D

Muodikkaita terveisiä!

ZikZak

Italia II

Terveisiä lämpimästä Bergamosta!
Eka päivänpuolikas Italiasta takana! :)


Lento tosiaan lähti Pirkkalan lentokentältä ja kone oli ihan ajallaan. En oikeen pidä lentämisestä (varsinkaan nousuista ja laskuista) mutta ihan hyvin kaikki sujui. Noh.. huomiota ei kyllä kovinkaan ehtinyt kiinnittää ilmakuoppiin kun italialais stuertit viihdyttivät meitä blondeja naismatkustajia ;) Opimme myös taas lisää italialaisesta kulttuurista. Kieliä ei tarvitse kovinkaan paljon osata. Riittää kun osaa sanoa englanniksi että kello on kaksi ja puoli. Millään ei ole kovinkaan kovaa kiirettä ja kun stuertti sanoo tuovansa vaihttorahat sinulle kohta takaisin, joudut niitä luultavimmin itse käydä pyytämässä juuri ennen lennon loppua. Onneksi ei tarvitse olla tiukkapipo vaan voi vain nauttia noista huolettomista tempauksista.


Kun saavuimme Bergamon lentokentälle ja lähdimme taxilla suunnistamaan hotellillemme huomasimme myös ettei sinun tarvitse niin kovin hyvin tietää minne ollan menossa ennen kuin ryhdytään ajamaan. Taxikuskimme joutui turvutumaan elävään navigaattoriin, kun pyöräilevä eläkelläinen lupasi opastaa meidät hotellillemme. Pitkin Bergamon pikkukatuja me sitten ajellimme pappan takana ja koitimme arvailla minnepäin hän seuraavaksi kääntyy. :) Välillä hieman kyllä hirvitti taxin kyydissä, kun 70km/h alueella ajettiin lähempänä 100km/h!


Hotellimme Joia on täysi taivas! Mutta mitäpä siitä enempää kertomaan. Katsokaa itse! http://www.booking.com/hotel/it/joia-luxury-apartments.fi.html?aid=311095;label=hotel-17970-it-lr2RZnU*DcJB32yGJ_gmAQS2700635199;ws=&gclid=CIiQgPjBoqsCFUO_zAodGm8xlQ


Purettuamme vähäiset matkatavaramme kävimme uimassa ja lähdimme Bergamon keskustaan syömään.
Nyt onkin maha täynnä mm. italialaisia lihapullia, mozzarella salaattia ja pistasia jäätelöä. NAM!


Huomena suuntanamme on Milano ja siellä erityisesti shoppailu ja outletit. Olenkin tässä illan aikana merkannut karttaamme eri outlettien sijainteja, ettei huomenna tarvitse kuin nauttia syömisestä ja shoppaamisesta. :)




Ei kai tässä muuta! Huomenna jatketaan!


ZikZak

Italia I

Tänään juhlittiin mun synttäreitä ja vanhemmiltani sain aivan mahtavan lahjan.


Olen tänään koittanut pakata mahdollisimman vähän kamaa mukaan Italian matkalle. Huomenna lento lähtee klo: 13:35 ja maanantaina olen takaisin Suomessa klo:13:10. Lennämme äitini kanssa Bergamoon ja yövymme tosi hienon näköisessä hotellissa n.8km päässä Bergammon keskustasta. Milanoon matkaa on n.40km ja koko matkan suunnitelmana onkin pitää naisten pidennetty shoppailuviikonloppu. Kuullostaa mahtavalta!


Jatkan matkakuulumisia seurraavan kerran luultavimmin huomenna Italiasta.
Hyviä syyspäiviä!
ZikZak

Flamenco!

IHANAA!!!!! <3


Olen harrastanut n.7 vuotta flamencoa, mutta viimevuonna jouduin mm. ajan puutten takia rakkaasta harrastuksesta luopumaan.


Nyt kuitenkin kaikki taas muuttui ja tänään oli ensimmäinen tanssituntini vuoteen.

Olin aivan liekeissä tunnilla ja tuntui todella ihanalta hioa tekniikkaa ja tuntea kuinka musiikki herätti erilaisia fiiliksiä. Flamencossa käsitellään monenlaisia tunteita ja voimakkaana ilmaisijana flamenco sopii minulle loistavasti. Juuri lajin monipuolisuus tekee siitä niin kiinnostavan. Kaikkia tansseja flamencossa ei lasketa 1-8 vaan esim. 1-12 ja silloinkin lasku lähtee kahdestatoista. :D


Tuossa hieman lisätietoa flamencosta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Flamenco


Nyt ilta jatkuu jalkojen venyttelyllä ja levolla!

Kivaa loppuviikkoa! 
ZikZak

Taistelu

Tosiaan perjantaina kävin katsomassa Turussa Taistelun jonka oli ohjannut Kari Heiskanen. Muita "tuttuja" olivat mm. koreografi Sami Saikkonen ja musiikista "vastannut" Kimmo Pohjonen.
http://www.taistelu.fi/fi/etusivu/


Taistelussa oli PALJON nähtävää ja paljon kuultavaa.... ehkä liikaakin.


Paljon puhuttavia aiheita oli sullottu samaan tarinaan, eikä kaikesta aina ottanut selvää. Lava oli mielestäni aivan liian suuri tällaisten tunteitten herättelyyn ja huono kuuluvuus ei vaikuttanut taiteelliselta näkökulmalta vaan häiritsevältä ongelmalta.


Hienoja efektejä ja musiikkia Taistelussa kylläkin oli. Pohjonen on meedio musiikin suhteen ja upeat tuli/vesi/valo efektit saivat hengen salpautumaan ja nähtiimpä lavalla yksi pasivaunukin. Mutta silti... tarinan ollessa sen verran huono ei upeille tehosteille löytynyt juuri mitään järkevää selitystä.


Kuitenkin oli hyvä nähdä myös tämän tyylistä taidetta. Ja Kimmo Pohjosen musiikki kyllä inspiroi minua ja sai jo päässäni pyörimään uuden koreografian.






Kivaa viikonloppua!


ZikZak

Kotona taas!

Elämäni on nyt kahden viikon ajan ollut pakattuna muutamaan pieneen matkalaukkuun. (Kylläpä mulla on pieni elämä :D) Ensimmäisen viikon asuin Tampereen kylpylässä ja toisen viikon kummitätini äidin luona.


Molemmat viikot helpottivat elämääni suuresti, sillä tunnin koulumatka vaihtui varttiin! Nyt onkin sitten taas totutteleminen vartin yli viiden aamuihin... :s 


Sain myös hieman esimakua mitä se sitten on asua yksin tai (85v.) kämppiksen kanssa. Ainakin se tuli todettua että kun kämppiksenä on 85v. mummu ei ole nälästä tietoakaan! Vatsani oli haljeta kun aina koulun jälkeen minua odotti monet kipolliset ruokaa ja jälkiruokaakin oli syötävä useampi lautasellinen. Kyllähän se tietysti oli PALJON halvempi vaihtoehto, ruoka taikka yöpyminen ei maksanut minulle mitään, kun edellisellä viikolla olin kuluttunat n.70€ pelkkään elämiseen.


Muualla hyvä, kotona paras! Onhan se tietysti ihanaa että koulumatka on vain 15min. mutta... ei mikään paikka kyllä omaa kotia voita. En ole lähes kahteen viikkoon saanut laulaa (kerrostalo asunnot) ja heti kun pääsin kotiin avasin laulukirjani ja lauloin pitkät pätkät oopperoita ja kansanlauluja! :D 


Nyt alankin ehkä pikkuhiljaa tästä etsiä itselleni kämppää Tampereelta. Helpottuisi tuo matkialaukkuihin mahtuva elämäni suunnattomasti, kun koulu ja kaverit olisivat lähellä.


Tällä hetkellä olen matkalla Turkuun katsomaan "Taistelua". Siitä kirjoitan sitten lisää huomenissa.
http://www.taistelu.fi/fi/etusivu/


Hyviä viikonloppuja!
ZikZak

Hiiriä ja ihmisiä

Olin katsomassa eilen Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämöllä näytelmää Hiiriä ja ihmisiä, jonka on kirjoittanut John Steinbeck ja ohjannut Tommi Auvinen.


http://www.tampereenteatteri.fi/index.php?mid=4&pid=6&id=63


Näytelmä oli melko raskas ja jaettu hieman kummallisesti, sillä ensimmäinen puolisko kesti paljon pidempään kuin toinen puolisko. Huomasin jo väliajalla kuinka hieman kokemattomammat teatterinharrastajat olivat levottomia ja kertoilivat kuinka olivat melkein nukahtaneet ym. Näytelmä oli siis selvästi ollut heille liian raskas seurattava. No myönnettävähän minunkin on, että aikapaljon voimia vei, kun kaksi tuntia kuuntelin lähes pelkkää dialogia.


Roolisuoritukset Ola Tuomiselta ja Ville Majamaalta olivat todella hyviä!!!
Molemmilla oli omalla tavallaan haastava rooli ja tarinankin ollessa noin vakava, ei näyttelijällä kovin helppoa ole. Erityismaininta täytyy tehdä kuitenkin Ville Majamaan mahtavasta tavasta esittää kehitysvammaista. Hän ei hetkeksikään herpaantunut lavalla ja piti yksinkertaisen Lennien roolin hyvin yllä kokoajan.


Hieman paikkani jäi minua harmittamaan. Istuin 12 rivillä ja kuuluvuus niin taakse oli jostain syystä hieman huono. (Vielä kun muutamaa penkkiriviä minua edempänä ollut opiskelija tekstasi puhelimellaan ja viestinmerkkiääni soi vähän väliä.) Myös näyttelijöiden ilmeet jäivät minulta melkolailla näkemättä huonon paikkani vuoksi.


Pakko nyt vielä täällä hieman ihmetellä asiaa jonka puimme jo äidinkilentunnilla tänään. Nuorten teatterikäyttäytyminen! Ihmetyttää kyllä suuresti kuinka joku maksaa 15€ siitä, että pääsee tekstaamaan teatterin penkille. Myös teatterin henkilökunnan toiminta ihmetytti kun kesken ensimmäisen näytöksen joku henkilökunnan työntekijä alkoi taskulampulla näyttämään myöhässä tulleille paikkojaan. Kyllä oli näyttelijöillä varmasti töitä, kun piti pysyä roolissa samalla kun joku sohii taskulampulla silmään.


Suuri hatunnostoni siis kaikille näyttelijöille! Totesin pitäväni melkein enemmän roolisuorituksista kuin itse tarinasta.

En siis suosittele Hiiriä ja ihmisiä -näytelmää ihan ehkä ensikertaa teatteriin meneville, enkä välttämättä nuorillekkaan.




Mukavia syyspäiviä!


ZikZak