Sivut

lauantai 11. elokuuta 2012

Ylihuomenna aletaan!

And we come for youwe'll be dressed up all in bluewith the ocean in my armskiss your eyes and kiss your palms


Kesä alkaa loppua, siitä ei kai päästä mihinkään. Tuli tässä yksi päivä pohdittua, kuinka nopeasti tämä loma on mennyt. Mitään järkevää ei oikeen ole saanut aikaiseksi. Usein tehokkuus kertoo kesän antoisuudesta. Mitä on saatu remontoitua, missä on oltu töissä, mitä on harrastettu... näitä riittää. Tuntuu kuitenkin, että tänäkesänä en ole oikein tehnyt mitään. Usein kesän "toimettomuuden" on voinut selittää kesäteatterilla ja sillä, kuinka paljon aikaa harjoitukset ja näytökset ovat vieneet. Tänä kesänä en kuitenkaan ole näytellyt missään teatterissa, mikä on muuten ollut todella hassua.

Kun minulta on kysytty, miten kesä on sujunut, olen vastannut aina kaksi samaa asiaa. Olin kaksi ensimmäistä viikkoa lasten leireillä leirinvetäjänä, mikä varmisti mielipidettäni siitä, etten halua hankkia lapsia, ja muuten loma on sujunut näyttämötyön diplominäytelmää suunnitellen ja kirjottaen. Todellisuudessa kuitenkin kaksi lomaviikkoa koko loman mittapuussa ovat erittäin pieni määrä ja vaikka tekstiä olen päässäni kehitellyt ja paperille suoltanut, en ole sulkeutunut neljän seinän sisään ja eristäytynyt ulkomaailmasta koska "on pakko kirjoittaa käsistä".

Tämä kesä on ollut rentoutumisen kesä. Ensimmäinen kunnon kesäni Tampereella, tarkoittaa siis sitä, että olen viettänyt kaupungissa enemmän aikaa kuin maalla. Ehkä juuri tällaisen kesän tarvitsinkin ennen abivuoden suuria koitoksia, kuten kirjoitukset ja näyttämötyön diplomi.

Tällähetkellä tuntuu, että minunlla oli varsin hyvä "akkujenlatauskesä" tekemättä yhtään mitään sen suurempaa. Aina ei tarvitse olla tehokas, joskus riittää kun vain on.


Ystäväni lainasi minulle kirjan nimeltä "Merenneitojen laulu" kuulemma voisin pitää kirjasta. Nimi ainakin on minulle sopiva ja saatan tarvitakkin jotain muuta luettavaa, vastapainoksi englannille, äidinkielelle, espanjalle, ruotsille ja historialle.

Maanantaina pitäisi palata koulunpenkille, onneksi abivuoteni lukujärjestys näyttää todella löysältä!

Elämä hymyilyttää, mietityttää ja arveluttaa... Näin käy joskus, ei se väärin oo! (;

ZikZak

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti